Nettikaupan kehitysmaa

Luin kuukausi-pari sitten MikroBitistä jutun ulkomaiden nettikaupasta. Se oli varsinainen silmienavaaja. Jos nettikaupasta jaettaisiin kunniamerkkejä, meille suomalaisille kuuluisi pellehattu.

Suomessa nettikauppa on vauvankengissä, ja ne vauvankengät talsivat väärällä polulla. Suomessa nettikauppa on hankalampaa ja kalliimpaa kuin normaaliasiointi. Tilaaminen voi olla kallista ja hidasta, mutta ainakin se on turvallista, päinvastoin kun ulkomaankauppa. Lehtikirjoittelun ja vaikka Pelit.fi:ssä käytyjen keskustelujen valossa ulkomaisen nettikaupan tärkeimmät polttopisteet ovat luottokortin käytön turvallisuus, mistä saa halvalla ja mikä on kuluttajasuoja.

Minun kirjoissani nettikaupan idea ei ole saada päivittäistavaraa halvalla, vaan löytää spesiaalitavaraa, jota lähikauppa ei tarjoa. Jos pelkää, että luottokorttinumero varastetaan ja kaikki myyjät ovat varkaita, jotka myyvät huonoa tavaraa, parempi unohtaa koko juttu. Oppirahani minäkin olen maksanut, mutta otan myös vastuun tyhmyydestäni.

Käytän eri nettikauppoja älyttömästi, mutta Huuto.net:iä lukuunottamatta ostan suomalaisesta nettikaupasta hyvä jos kerran vuodessa.

Posti kulkee ja Kusti maksaa

Sellainen sälä kuin pelit, musiikki, kirjat ja sarjakuvat ovat optimaalista ostettavaa netistä. Paketit ovat pieniä ja mahtuvat postiluukusta sisään.

Luotettavat tahot väittävät, että Jerseyn saarilla sijaitsevan, musiikkia, elokuvia ja pelejä myyvän Play.com:in toiseksi suurin asiakasryhmä ovat suomalaiset. Uskon, että Suomen nettikauppiaat näkevätkin punaista, kun joku mainitsee Playn. Toki Play pystyy epäreilusti myymään kaikkea kivalla alennuksella, koska se ei joudu maksamaan arvonlisäveroa, mutta se ei ole syy sen suosioon.

Suurin ero suomalaiseen nettikauppaan verrattuna on se, ettei Play.com peri minkäänlaisia posti-, laskutus- tai käsittelykuluja. Se on minulle valtavan tärkeä tekijä. Toinen on äärimmäisen jouhea ostotapahtuma: kun on kerran antanut tietonsa, riittää kun kerran vuodessa päivittää luottokortin tiedot. Ostaminen sujuu parilla klikkauksella.

Jos katson suomalaisen nettikaupan X sivuilta elokuvan Y hintaa, näyttää usein siltä, että se ostettu Playsta, lyöty 10-20 pinnaa katetta päälle ja maustettu posti- ja käsittelykuluilla. Suomessa pehmeässä kuoressa lähetetty DVD maksaa toisen luokan postissa 1,10 euroa. "Käsittelykulut" lienevät kiinteitä kuluja (varasto, palkat yms.), jotka siirretään asiakkaan maksettavaksi. Mahdollisimman pienten toimituskulujen pitäisi kuulua jo nettikaupan toiminta-ajatukseen.

Eihän tavaraa tarvitse ilmaiseksi jakaa. Ruotsalaisessa CD-Onissa on hyväksyttävä, ovela tapa laskuttaa lähetyskuluja 2,95 euroa per tilaus. Hinta on sama huolimatta siitä, montako tuotetta tilaa kerralla. Britti-Amazon ei ota postimaksua yli 25 punnan tilauksista (ei ulkomaille), mikä sekin kummasti kannustaa tilaamaan enemmän kerralla. Suomeen britti-Amazonin postikulut ovat toki järkyttävät.

Rahaa liikkuu vaikeasti

Vaikka hinta olisi suomikaupassa kulujenkin jälkeen kohdallaan, seuraava kynnys on maksaminen. Kaikissa käyttämissäni ulkomaisissa kaupoissa ja maksusysteemeissä maksaminen sujuu todella nopeasti: annan sähköpostiosoitteeni, salasanani ja hyväksyn laskun.

Suomessa on outo luottokorttipolitiikka. Olen maksanut Visalla kotimaassa tasan kerran elämäni aikana, koska en ymmärrä, miksi siirtää laskutusta kuukauden päähän, jos tilillä on rahaa. Luottokortti on tarkoitettu ulkomailla ja netissä maksamista varten. Mutta esimerkiksi Nordean mukaan kansainvälisiä luottokortteja EI SAA, toistan EI SAA käyttää nettikauppaan.

Joissain maissa luottokortin saa kun yskäisee, Suomessa luotollisen kortin saantivaatimukset ovat korkeat. Luototon Visa Electron nykäisee heti rahat tililtä ja kuulostaa juuri oikealta kortilta kansainväliseen maksuliikenteeseen. Syistä, joita pieni ihminen ei ymmärrä, vain Sammon Visa Electron kelpaa nettikaupassa ja sekin rajoitetusti.

Toistaiseksi luottokortittomuus ja pelko käyttää sitä netissä suojelee Suomen nettikauppoja. Ikävä kyllä, nettikeskustelujen perusteella luottokortittoman valinta näyttää olevan ruotsalainen CDon.com. Itsekin olen muutaman kiekon tilannut, tavara kun kannetaan kotiin ja mukana on normaali lasku.

Pankki on esteesi

Suomalaisessa nettikaupassa ei luottokorttia tarvitse enkä sitä haluaisi käyttääkään, kuuluuhan edelläkävijä-Suomessa pankkiasiointi internetin pääkäyttötarkoituksiin. Silti harva nettikauppa osaa automaattisesti tehdä nettipankkilaskun, ja vaikka osaakin, itse nettipankit ovat kankeita insinöörisovellutuksia. Esimerkiksi Osuuspankin käyttäjätunnus ja salasana ovat kumpikin vaikeasti muistettavia numerosarjoja, päinvastoin kuin missä tahansa muussa ulkomaisessa maksujärjestelmässä, jossa käyttäjätunnus on sähköpostiosoite ja salasana normaali salasana. Eikä tämä riitä. Vaikka haluaa vain tsekata tilinsä sadon, täytyy kaivaa koodikirja ja antaa päivän vastakoodi. Oikea tapa olisi vaatia vastakoodia vain kun siihen on aihetta, eli kun rahaa liikkuu. Ja silloinkin vain kun summa ylittää vaikka 50 euroa.

Paranoia kävelee käytettävyyden yli, ja tietoturva on vain näennäistä. Vähänkin heikko numeropää, niin tunnus ja salasana on pakko pitää mukana (en pidä). Jos makselee laskuja sekä kotona että töissä, koodikirjaa pitää kantaa mukana (en kanna). Suomessa kyllä askarrellaan paskarrellaan omia kummia vaivalloisia yliturvallisia maksusysteemeitä, ohituskaistalla muu maailma vetää käytettävyydessä lujaa ohi.

Kun raha ei kelpaa

Toimivinta Suomessa on nettihuutokauppa Huuto.net. Jännittää katsoa, kuinka kauan sen ylläpitäjät harrastavat hyväntekeväisyyttä ja istuvat kultakaivoksensa päällä lapioon koskematta. On vaikea uskoa, etteivät he ole tutustuneet eBayhin, varsinkaan siihen nerokkaaseen tapaan, jolla eBay jauhaa rahaa kuin Kalevalan Sampo.

Suomalaisen nettikaupan pitää saada hinnat kilpailukykyisiksi, päälle lätkittävät lisäkulut pois tai minimaalisiksi, valikoimat kelvollisiksi ja niin tilaaminen kuin maksaminen mahdollisimman vaivattomiksi. Jos joku on Suomessa tähän jo mielestään venynyt ja kihisee nyt raivosta, kannattaisi mieluummin kihistä, miksei tieto ole kulkenut, ja miksi keskusteluryhmissä Play, CDon ja muut ulkomaiset saavat sen ilmaisen mainoksen.

Jos nettikaupasta haluaa bisnestä, se on syytä ottaa vakavissaan. Jerseyn saarilla ja Ruotsissa niin jo tehdään.

Lisää aiheesta

  • Palkintojen aika

    Vuoden lopulla pidetyssä Niko2008-gaalassa arvovaltainen raati valitsi kuluneen vuoden merkittävimpiä pelikulttuuritapahtumia. Äänestys sujui täydellisen yhteisymmärryksen merkeissä.

    Vuoden peli: The Witcher Enhanced Edition

    Jopa Ron Perlman äännestäisi Enhanced Editionia koko…
  • Arcademäen sankarit

    www.animal-crossing.com/cityfolk

    Animal Crossing on enemmän harrastus kuin peli, sillä säännöllisellä ja pitkäjänteisellä paneutumisella Eläinristeyksestä saa eniten irti.

    Elämäsimulaattori Animal Crossing on Nintendon omalaatuinen virtuaalinukkekodin, kalenterin, tamagotchin ja…
  • Pelifornication

    Toimittaja Nirvi on Gamestoliiton parisuhdeneuvoja, joka opettaa pelaajia ymmärtämään erilaisia pelejään ja pelialustojaan. "Jengi hei, älkää jähmätkö!" on hänen sanomansa maailmalle. Vapaa-ajallaan toimittaja Nirvi pelaa vain venäläisiä strategiapelejä, vain mustalla PC:llä,…