Artikkeli avautuu myöhemmin.
Vuonna 2007 tulee kuluneeksi 25 vuotta ensimmäisen futismanageripelin julkaisusta. Football Managerissa nahkakuulaa potkivat pikku-ukot, Football Manager 2007:ssa pikkupallukat. Onko eteenpäin todella menty?
Virtuaalimanagerien on kiittäminen Kevin Tomsia, joka kehitti vuonna 1982 ZX Spectrumille kaikkien aikojen ensimmäisen jalkapallomanageripelin eli Addictive Gamesin julkaiseman Football Managerin. Suuren suosion saavuttanut peli ilmestyi pian myös useille muille kotitietokoneille. Tasavallan tietokoneelle eli Commodore 64:lle Football Manager julkaistiin vuonna 1984. Pelissä pääsee manageroimaan Englannin neljän ammattilaissarjan joukkueilla, ja mukaan on kelpuutettu parisenkymmentä 80-luvun suurinta brittifutaria, joista pelaajan pitää koota oma joukkueensa.
Suosion seurauksena Football Managerille ilmestyi nippu jatko-osia, joista Football Manager 2 ilmestyi vuonna 1988 ja World Cup Edition MM-kisavuonna 1990. Toms ei ollut enää mukana tekemässä vuonna 1993 julkaistua Football Manager 3:a, joka jäi alkuperäisen pelisarjan joutsenlauluksi. Football Manager -nimike palasi pelimaailmaan loppuvuodesta 2004, kun Eidokselta Segan siipien suojaan loikannut Sports Interactive julkaisi Championship Manager -sarjan koodin pohjalta tehdyn Football Manager 2005:n (Pelit 1/05, 89 pistettä).
Vihreän veran pienet miehet
Football Manager oli 80-luvulla kuusnelkkumanagerien futistaivas. Aloitellessani uraani vuosikymmenen lopulla, C64:lle oli jo tehty muitakin varteenotettavia managerointeja. Useimmista Football Managerin kilpailijoista, kuten muutoin mainiosta Super Soccerista, puuttui kuitenkin ottelunäkymä, joka oli keskeinen osa pelin viehätystä.
Otteluista pystyy katsomaan vain huippuhetket maaleineen ja läheltä piti -tilanteineen. Noin minuutin mittaisissa pätkissä näytetään parhaat palat kummankin joukkueen hyökkäysosaamisesta. Viheriöllä neppailee aina puolustavan joukkueen maalivahti ja kolme pakkia sekä vastustajan kolme hyökkäyspelaajaa riippumatta siitä, millaisella ryhmityksellä joukkueet otteluun lähtivät.
Tilanteet kehittyvät yleensä samalla kaavalla: hyökkäys päättyy joko maaliin tai veskarin torjuntaan, ellei pallo viuhu maalin ohi. Pelaajien liike pysähtyy heti ensimmäisen laukauksen jälkeen, mutta toisinaan puolustajat sattuvat pallon kulkuradan eteen tai vedoksi tarkoitettu roiskaisu päätyykin toiselle kärkimiehelle, joka sijoittaa nahkakuulan seisovilta jaloilta sisään. Silloin tällöin maalin edessä nähdään myös hurjia palloralleja pelaajien pallotellessa hetkisen keskenään, kunnes joku pakeista hoksaa siivota pelivälineen väljemmille vesille.
Keskikentän vääntöjä ei huippuhetkissä pääse ihailemaan, mutta pääsääntöisesti tilanteita siunaantuu enemmän joukkueelle, jonka keskikenttäpelaajien yhteenlaskettu taitoarvo on suurempi. Vastaavasti hyökkäyksistä syntyy varmemmin maaleja, mikäli kärkimiesten arvot ylittävät vastustajan puolustuksen kokonaisarvon. Brittityyliin moraalilla on pelisuorituksiin suuri vaikutus, sillä huonolla pelihuumorilla huippujoukkue saattaa hyvinkin hävitä rupusakille. Moraaliarvo vaihtelee ottelutulosten perusteella, joten voitot tulevat yleensä ryppäissä ja voittoputken katkeamista seuraa jyrkkä syöksykierre.
Football Manager 2 mullisti ottelutoteutuksen esittelemällä alati liikkuvat pelaajat, keskikenttäpelin ja pomppivan pallon tai tarkemmin sanottuna neliön. Huippuhetkien sijaan vaihtelevanpituiset ottelut täytyi tiirailla alusta loppuun, mikä pidensi elämystä melkoisesti. Muistan Football Managerin sujuvuuteen tottuneena ärsyyntyneeni kerran jatko-osan pitkäveteisyyteen siinä määrin, että läiskäisin kesken ottelun television kiinni ja painuin mielenosoituksellisesti 10-vuotiaan tarmolla muiden puuhien pariin. Varttitunnin mökötettyäni avasin telkkarin ja sain elää mukana ottelun jännittävissä loppuhetkissä.
Lainarahalla talous kuntoon
Football Managerissa managerin velvollisuudet pyörivät tiukasti joukkueen peluutuksen ja täydentämisen ympärillä. Pelaajien loukkaantumisia vältellään jatkuvalla rotaatiolla ja joukkuetta vahvistetaan hankkimalla siirtomarkkinoilta tähtipelaajia sekä myymällä penkinlämmittäjiä muihin seuroihin. Markkinoilla on joka viikko tyrkyllä yksi uusi pelaaja, jota voi houkutella riveihinsä arvioitua siirtosummaa halvemmallakin. Hylätty tarjous korottaa pelaajan hintaa entisestään, joten tarjouksissa täytyy pitää järki mukana.
Taloudesta huolehtiminen on manageripelien esihistoriassa ollut kevyttä puuhastelua, sillä Football Managerissa seuran rahakirstua voi säädellä käytännössä vain pelaajamyynneillä tai pankkilainoilla. Manageri joutuu viikottain seuraamaan pankkitilin saldoa, jota säätelevät paitsi lipputulot myös pelaajien palkat, joihin kumpaakaan managerilla ei ole päätäntävaltaa.
Football Manager oli aikoinaan muuhun tarjontaan verrattuna aikaa vievä ja pitkäjänteinen peli, jonka parissa sai kulumaan aikaa viikkotolkulla. C64:llä pelin pystyi tallentamaan kasettiasemallakin, mutta yksinkertaisempaa oli vain jättää kone pelisessioiden ajaksi päälle. Kuuslankun virtavalo saattoi hohkaa punaisena yhtäjaksoisesti viikonkin ajan, kun luotsasimme veljeni kanssa Tottenhamia Englannin moninkertaiseksi mestariksi.
Aika oli kullannut managerimuistojani, sillä Football Manager on nykymanagerointeihin verrattuna alkeellisempi kuin muistinkaan: tekemistä on vähän, joukkuetaktiikat voi unohtaa ja pelaaminen muuttuu nopeasti rutiiniksi. Emulaattorin suoma pelituokio palautti mieliin, kuinka jännittävää pikkumiesten potkiskelun seuraaminen voi parhaimmillaan olla.
