Sarjakuvia on jo tietokoneaikojen alusta siirretty ruudulta luettavaksi. Suomessa allekirjoittaneen Mikrokivikausi-romppu oli ensimmäinen ja Timo Kokkilan Peräsmies tuli heti perässä, ulkolaisista kehutuin lienee Art Spiegelmanin Maus, joka sekin ilmestyi jo muinoin 1990-luvulla.
Tuore Metal Gear Solid poikkeaa edellisistä siten, että alussa oli peli. Pelistä tehtiin sarjakuva, joka toimii mestarillisen kuvittajansa Ashley Woodin ansiosta. Woodin utuinen, akvarellimainen maalaustapa sopii erinomaisesti Solid Snaken hiljaiseen hiiviskelyyn. Kun tulee toiminnan aika, taiteilija repäisee esiin mustan piirtimensä ja antaa viivan roiskua. Lisätään vielä komea, sarjakuvallinen sivutaitto, ja tulos on ulkoisesti maittava. Ainoa ongelma sarjakuvassa on pelistä peräisin oleva ohut, toiminnallinen juoni.
Miten A4-formaattiin piirretty sarja siirtyy PSP:n pienelle laajakuvaruudulle? Huonosti. Suuri fyysinen erilaisuus on pakottanut tekijät ratkaisuihin, jotka lyövät sarjakuvaa kuin vierasta sikaa. Juttu pyörii ruudulla tyyliin vanhanaikainen pala-animaatio, jota yritetään lähes epätoivoisesti elävöittää erilaisilla kamera-ajoilla ja zoomauksilla. Sarjakuvan sivukokonaisuudet on rajusti rikottu, eikä yhteenkään piirrokseen anneta aikaa syventyä. Valittu tekniikka toimii kohtuullisesti ainoastaan rajuissa taistelukohtauksissa.
Aikaa ei liiemmin anneta myöskään tekstin lukemiseen. Puhekuplat ponnahtelevat ruutuun ja pois tasaisen tappavaa tahtia, lukijan lukunopeudella ei ole tekijöille merkitystä – lukekoot mokomat, jos ennättävät. Ja koska kielivaihtoehdoissa ei ole suomea, joutuu englannin kielen taito melkoiselle koetukselle.
Sarjakuvan läpikatsominen vie pari tuntia ja on todella hypnoottinen ja traumaattinen kokemus. Äänielokuvaa katsottaessa voi sentään hetken katsoa muualle ja silti tietää kuulohavaintojen perusteella, mitä leffassa tapahtuu – tässä sivuille ei ole vilkuilemista. Olet auttamattomasti pihalla, jos herpaannut hetkeksikään. Tietysti levyltä löytyy sivujen selausmekanismi, mutta kovin on tylsää kelailla kokonaisia kohtauksia uudestaan ja uudestaan, että kaikki sanottu selviäisi.
Paperinen käyttöliittymä vastaan PSP: 100–0.
