Virtuaaliansa
Tiina Martikainen
Kustantaja: Myllylahti, 2005
172 sivua
Virtuaaliansa on asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä tehty nuorisokirja teini-ikäisten rakastamisen vaikeudesta. Toinen tahtoo halia, toinen pelata Countteria.
Kirjan luvut kertovat vuorotellen Petran ja Miron suulla heidän elämästään. Petra on kuin suoraan Demin foorumeilta, sellainen Pirkko Peruspissis, laiva hormonimyrskyn kourissa. Miron ihanista silmistä haaveillaan ja kainalossa halutaan maata.
Ja arvatkaa, minkä lehden foorumeilta Miro voisi olla? Kirjan alussa Miro kertoo itsestään: "Osalta porukkaa mun sarkasmi voi mennä vähän yli, jos ne ei hiffaa, missä kohtaa mä en oo ihan tosissaan. Mulla on aika rankka itseironia." Realistisesti tämä on viimeinen kerta, kun Miro ja sarkasmi plus itseironia ovat samassa huoneessa.
Irkkaamisen ja mesessä roikkumisen lisäksi Miro pelaa Countteria ja Enemy Territorya klaaninsa kanssa. Liidu tekee takut ja sitten ounataan publalla niin että heliumit vinettää. Yöuni jää, koulu menee päin helvettiä ja vanhemmat eivät osaa muuta kuin piilottaa virtapiuhan. Miro ei paljon tunteisiin panosta: hyvä kun Petran puheaika loppui, eivätpähän tekstarit haittaa pelaamista. Kirjan kuluessa Petra saa kenkää ja vongataan takaisin monta kertaa. Miro on realistisen epämiellyttävä EVVK-nörtti. Ainoana kauneusvirheenä Miro ei wareta eikä haali nettipornoa.
Olin varma, että kirja on moraalisaarna, jossa viinan kanssa läträys on korvattu nettiriippuvuudella ja nuoriso on yhtä realistista kuin 50-luvun suomifilmeissä. Väärin. Miro ei tunnu keski-ikäisen naisen kirjoittamalta henkilöltä, jopa pelislangi kuulostaa uskottavalta. Realistinen on myös lopetus, jossa Miron elämää ihmeparantumisen asemasta säädetään masennus- ja nukahtamislääkkeillä. Miro jopa onnistuu pitämään kahden tunnin pelipaussin tekstaamalla tunnin Petran kaa ja katsomalla jakson Everwoodia. En enää ihmettele, miksi nuorison masennus on ongelma, toista se oli oma nuoruus, jossa piti pelätä, että raptorit söivät jos tippui kännissä puusta.
Kyllä Virtuaaliansa kannattaa lukaista, jos aihe liippaa läheltä. Eli on Miro tai sellaisen vanhempi. Tuskin maltan odottaa Virtuaaliansa kakkosta, jossa Miro vihdoin alkaa päästä irti Köyntteristä ja ET:stä. Juuri kun Petra on onnessaan ja valitsee lapsille nimiä, Miro tulee vastaan ja kädessä on World of Warcraft...
