Hydrauliikka kestää, kun sitä muistaa huoltaa. Uudet öljyt sisään ja mäntä liikkuu taas!
Menninkäisten ja velhojen valtaamaa roolipelikenttää ei ole isommin tuuleteltu, mutta historia muistaa harvat yrittäjät. Ydintuhon jälkeen Fallout-miehet kokeilivat siipiään steampunkin parissa, mutta rikollisen vähälle huomiolle jäänyt Arcanum onnistui vain puoliksi. Pelin pahimmat ongelmat ovat nykytekniikalla korjattavissa, sillä patsattuna tämä hiomaton roolipelitimantti nousee lähes alkuperäisvisionsa tasolle.
Arcanumin suurin vahvuus on teollistumisen kynnykselle ajautuneen fantasiamaailman ainutlaatuinen tunnelma. Taikavoimilla rakennettu valtakunta joutuu törmäyskurssille teknologian kanssa ja päätään nostava luokkayhteiskunta jakaa maailmaa kansoittavat rodut entistä tiiviimpiin lokeroihin. Arcanumissa tuliaseet ovat samalla viivalla loitsujen kanssa ja jokaista riimukiveä varten on olemassa höyrykone. Vanhan ja uuden maailman leikkauspisteestä käynnistyvä seikkailu alkaa yskien, mutta peli saa paljon anteeksi mielenkiintoisen miljöönsä ansiosta.
Naama messingille
Arcanumin maailmassa on kaksi loppuvihollisen kokoista virhettä. Toinen kompastuskivistä on kömpelö ja lähes puolet ruudusta täyttävä käyttöliittymä. Käyttis parsittiin kohtuulliseen kuosiin jo pelin virallisissa päivityksissä, mutta nykystandardeilla se on vieläkin varsin työläs käytettävä. Suurin ongelma on esirenderoidun grafiikan matala tarkkuus, mutta se ropleemi ratkeaa Arcanum High Resolution Patchin avulla.
Epävirallisella grafiikkapäivityksellä resoluution voi syöttää haluamakseen. 1680 x 1050:n kuvapisteen tarkkuus pienentää ruudun vallannutta käyttöliittymää ja parantaa toimivuutta. Kun perspektiivi on korkeammalla, grafiikka tarkentuu, mutta myös suunnistaminen helpottuu, kun pelialuetta näkyy enemmän.
Päivitystä asennettaessa kannattaa valita käyttöön isompi fontti keskusteluille, sillä originaali taantuu pienenpieneksi piiperrykseksi kasvaneen resoluution ansiosta. Asennuksen kanssa pitää muutenkin olla tarkkana, sillä halutut arvot syötetään komentokehotteeseen itse kirjoittamalla. Tarkkuushoidon avulla Arcanumin ikäjuonteet tasoittuvat olemattomiksi. Grafiikka on sekä kaunista että toimivaa, ja esimerkiksi Eschaloniin verrattuna Arcanum ei häpeile lainkaan.
Lisäbonuksena pelin saa rullaamaan nätisti ikkunassa, kunhan käynnistyskuvakkeeseen lisää parametrin -window. Jos peliä haluaa vääntää ikkunoituna, grafiikan tarkkuus kannattaa asettaa näytön natiiviresoluutiota alemmas, sillä päivitys ei osaa skaalata grafiikkaa.
Mollivoittoinen tunnelma viimeistellään jousipainotteisella musiikkiraidalla, joka sopii pelin melankoliseen tunnelmaan äärimmäisen hyvin. Musiikeista on saatavilla hieman puhtaammat versiot Terra-arcanumista, mutta vaikuntäytteiset korvani eivät huomanneet kovin isoa eroa originaaliin verrattuna.
Lisää höyryä!
Arcanumin maailma on pullollaan tekemistä, mutta ohjelmakoodin uumeniin on jäänyt paljon piilotettua sisältöä. Limbon sijaan kätketty materiaali on saatettu pelattavaksi, kiitos erään höyrypäisen fanin. Drog Black Toothin työstämä Unofficial Arcanum Patch virittää mekaniikkamaan koneiston paraatikuntoon.
Päivitys ei valitettavasti lisää uutta tekemistä maailmankartalle, mutta se parantaa oleellisesti pelikokemusta. Mustahammas on lisännyt peliin uutta taidetta, uusia aseita ja uutta dialogia. Patsi myös hienosäätää aseiden ominaisuuksia ja liiskaa lukemattoman määrän bugeja. Tuunauksen lisäksi päivitys parantaa pelin grafiikkaa kytkemällä käyttöön koodiin kätketyt ylimääräiset animaatioruudut. Hahmojen liikehdintä muuttuu sulavammaksi, kun liikkeiden peilausta ei enää käytetä.
Laadustaan huolimatta tämäkään päivitys ei voi mitään Arcanumin suurimmalle ärsyttävyydelle: taistelujärjestelmä on edelleen berberistä. Reaaliaikainen taistelu ajaa kaikki taistelijat yhteen iloiseen myttyyn, eikä kukaan osaa käyttää tuliaseita tai loitsuja matkan päästä. Oma ratkaisuni oli keskittyä vuoropohjaiseen lähitaisteluun, sillä ammuskelusta ei tule kuin vihaiseksi. Ongelman lopullinen ratkaisu vaatisi jatko-osan, mutta onneksi rikkinäisen taistelujärjestelmän kanssa oppii elämään.
Molemmat päivitykset vaativat toimiakseen 1.0.7.4-versioon päivitetyn Arcanumin. Good Old Gamesista hankittu digitaalikopio on jo valmiiksi oikeassa versiossa, joten päivitykset asentuvat kiltisti myös käyttöjärjestelmäpäivitettyyn kihtikoipeen. Tämä muuten oli vihje, sillä erinomaisen koukuttava roolipelivanhus maksaa vaivaiset kuusi taalaa ja teollistuvassa fantasiamaassa riittää tekemistä vähintään viiden keskivertoräiskinnän edestä.
Linkit: Official Arcanum Mod Pack: www.pelit.fi
- Paketin sisältö:
- Buried Secrets
- Deathmatch
- Dusty Dunes
- Hellgate
- Time
- Woodmir Race
Linkit
- Unofficial Arcanum Patch, Arcanum High Resolution Patch
- www.terra-arcanum.com
- Good Old Games
- www.gog.com
Troika Games on muistanut fanejaan kuudella miniseikkailulla, jotka lisäävät oman mausteensa höyrykoneiden taikamaailmaan. Eeppisyyttä on turha odottaa, mutta snadit pikapyrähdykset tarjoavat mukavaa viihdykettä muutamaksi illaksi. Paketti on ilmainen, joten kukkaronnyöreistään tarkat voivat huokaista helpotuksesta.
Kölnin Gamescom-tapahtuma elokuun puolivälissä oli yllättävän suuri. Messuhallin neljässä yleisö- ja kahdessa ammattilaishallissa oli yhteensä 505 näytteilleasettajaa ja yleisöä järjetön määrä. Olen pitänyt Saksan pelimessuja lähinnä E3:n uudelleenlämmittelynä näin lehdistön silmin nähtynä, mutta nyt täytynee muuttaa mielikuvaa.
Gamescom on Euroopan tärkein pelitapahtuma, ilman epäilyksen häivää. Kun ennen Saksan messuilla oli paikalla lähinnä paikallisia maahantuojia, nyt kaikki isot firmat olivat panostaneet valtaviin osastoihin ja jopa uusiin julkistuksiin. Hillittömiä jonoja keräsivät esimerkiksi Fallout New Vegasin, WoW: Cataclysmin ja Call of Duty: Black Opsin hehtaarin kokoiset suljetut osastot, joissa todennäköisesti esiteltiin peliä videoitten voimin. En tosin viitsinyt jonottaa tuntikausia vain varmistaakseni asian.
Messuilla rahvas pääsi ensimmäistä kertaa kokeilemaan niin PlayStation Movea kuin Xboxin Kinectiä. Mitään valtavaa ryntäystä en kuitenkaan nähnyt, vaan pelit keräsivät tasaisesta kokeilijoita.
Kinect ja Move vievät pelaamisen aivan uusiin – tai no, uusiin ja uusiin – nintendomaisiin sfääreihin. Taikasanana molemmissa on liike: pelaamisesta tulee erittäin fyysistä. Kinectillä ohjainta ei ole lainkaan ja peleinä tanssia, jumppaa, urheilua, Movella edellisten lisäksi vielä ammuskelua ja muita perinteisiä pelejä. Kohderyhmä tuntuu molemmilla olevan sama: padeja vieroksuva kansanosa on saatava pelaamaan hinnalla millä hyvänsä.
Mutta kerrankin pelaavia ihmisiä oli hauska katsella. Sen sijaan, että pelaajat olisivat tuijottaneet lasittunein katsein ja padi kädessä ruutua pimennetyssä hallissa, he heiluivat, hyppivät, pyörittivät takapuolta ja yrittävät huitomalla osua maaliin. Virne oli lievästi vahingoniloinen, sillä ”pelaaminen” oli välillä tosi nolon näköistä.
Nintendon 3DS löi ällikällä: se on ihan oikeasti kolmiulotteinen. Nintendogsista oli pelattava versio, jossa hauveli muun muassa nosti tassut ruudun alalaitaan ja työnsi päänsä siitä ulos, Metal Gear Solidin viidakko-osuudessa käärme teki saman tempun ja Mario Kartissa horisontti näkyi pitkälle. 3DS:ää pitää kokeilla, ennen kuin uskoo, kuinka todellisen tuntuista sen kolmiulotteisuus on. DS-fanina tämä nousi ehdottomasti odotuslistani kärkeen.
Gamescom oli kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Eurooppa tarvitsee oman pelitapahtumansa, ja Saksa keskellä Eurooppaa on siihen hyvä paikka. Saa nähdä, miten paisuva Gamescom vaikuttaa E3:een. Jo nyt E3:sta puuttuivat pohjoismaiset ja suomalaiset alan ammattilaiset. Köln on paljon lähempänä ja paljon halvempi.
Ihan vaan vinkkinä: Gamescom on jälleen elokuussa ensi vuonna. Kölniin pääsee helposti Frankfurtin kautta junalla. Sinne!
