Tehtävä: palauttaa järjestys galaksiin. Työväline: Sienar Fleet Systemsin valmistamat TIE-hävittäjät. Imperiumi tarvitsee juuri sinua! Liity galaksin nopeimmin kasvavaan laivastoon ja lähetä hakukaavake osoitteella Lordi Vader, postilokero THX-1138. TIE Fighter odottaa.
Star Wars -universumiin sijoittuvalla TIE Fighterilla on ollut hirveät ennakkopaineet, olihan X-Wing yksi viime vuoden parhaita pelejä. Suvereenisti LucasArts jopa ylittää ennakko-odotukset ja TIE Fighter saa fanaattisimmankin Kapinaliiton lentäjän astumaan Voiman Pimeälle Puolelle, Darth Vaderin ja keisari Palpatinen kyseenalaiseen seuraan.
Vaderlandin puolesta
Pelaajan astuessa Imperiumin riveihin Kapinaliitto on juuri evakuoimassa Hothin tukikohtaa. Me Star Wars -fanit olemme tottuneet näkemään Imperiumin jonkinlaisena äärimmäisenä pahana, mutta Imperiumin oman näkemyksen mukaan se on järjestystä vaaliva voima Vanhan Tasavallan hajoamisen aiheuttamassa kaaoksessa. Sisällissodat riehuvat ja lauma itseään Kapinaliitoksi kutsuvia rosvoja levittää lisää rauhattomuutta. Galaksi vaatii yhtenäisen hallinnon, jota johtaa vahvan armeijan avulla vahva hallitsija.
Pelaaja on tosiaan ehdoitta Imperiumin sotilas. Virkalentämisen lisäksi pelaaja saa pian kutsun Keisarin oman sisäpiirin riveihin ja joutuu tehtävien ohessa venymään ylimääräisiin suorituksiin. Imperiumi kun ei ole mikään yksi suuri perhe, vaan kulissien takainen valtataistelu ja kähmintä on yhtä pop kuin Suomen sisäpolitiikassa. Pelin edetessä paljastuu koko Imperiumia uhkaava petos.
TIEtä riittää
Imperiumi tarjoaa lentäjälleen kuusi lennettävää konetta. Suojattomia peruskoneita edustavat TIE Fighter, TIE Interceptor ja TIE Bomber, Y-Wingin vastikkeesta Starwing Gunboatista suojat sentään löytyvät. Sotilasarvon noustessa pääsee lentämään kunnon rasseja: Advanced TIE sekä kokeilumalli TIE Defender pystyvät potkimaan Skywalkerin porukoita pitkin galaksia.
Koska perus-TIEt ovat parista osumasta hajoavia munankuoria, sooloilevat Suuret Yksinäiset Sankarit leviävät herkästi tyhjiöön. Imperiumin lentäjien pitää oppia hyödyntämään TIEn valtteja eli nopeutta, ketteryyttä ja lukumäärän antamaa suojaa.
X-Wing-veteraanille uusiin aluksiin tottuminen ei tuota ongelmia, sillä mittaristo on jotakuinkin sama. Uuttakin löytyy: TIEn tähtäysjärjestelmä näyttää maalin holografina, josta näkyy sen asento suhteessa omaan koneeseen. Henkilökohtaisesti pidän X-Wingin tähtäysristikkoa parempana, mutta makunsa kullakin.
TIEn paras kaveri on parannettu uhkavaroitusjärjestelmä, joka ohjuslukitusten ja -laukaisujen lisäksi kertoo, onko kohti suunnattu joko toisen hävittäjän tai ison aluksen laseraseet. Tervetullut uutuus on lukitusneliö, joka helpottaa kaukaisempien maalien löytymistä. Lentokartta on entistä selkeämpi, ja suuri apu on myös maalianalysoija, joka selvittää maaliksi valitun aluksen tehtävän ja aikataulun.
Ohjusvalikoimaa on laajennettu, ja loppuvaiheessa TIEtä pääsee leikkimään vetosäteellä, joskaan minä en sille varsinaista käyttöä löytänyt.
Dark Side is the easier path
Yksi X-Wingin heikkouksia oli sen tiukan lineaarinen tehtävärakenne, jonka muutama ylivaikea tehtävä masensi monta pelaajaparkaa. TIEssä voi sentään alussa valita neljästä (tiukan lineaarisesta) kampanjasta, ja sen jälkeen pelata tiukan lineaarisesti loput kolme. Mikäli jossain neljästä alkukampanjasta jää jumiin, voi vaihtaa toiseen.
TIE Fighterin tehtävät ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin X-Wingissä, mutta ne on onnistuneesti meikattu monipuolisemmiksi. Esimerkiksi radioliikennettä on runsaasti enemmän, melkoinen osa viesteistä on jopa tehtäväkohtaisia. Vaikkei sillä muuta funktiota olekaan kuin tunnelman luominen, niin ainakin siinä onnistutaan.
Tehtävien läpäiseminen on helpompaa, koska tavoitteet on jaettu. Päätavoite voi olla vaikka kapinallisia kuljettavan rahtialuksen tunnistaminen, toissijainen tavoite varmistaa, että se saadaan kaapattua ja salaisena bonustavoitteena voi olla vaikka sitä suojaavien X-Wingien eliminointi. Eteenpäin pääsyyn riittää aina päätavoitteen saavuttaminen, ja tehtävää voi yrittää uudestaan ja uudestaan (mutta vain heti sen lopettamisen jälkeen). Ohjelma muuten (halutessa) automaattisesti tallentaa ja lataa oman pilotin backupin tarvittaessa, ilman pisterangaistuksia.
Tehtävän aikana voi aseistaa aluksensa uudelleen, mikäli huoltoalus löytyy, ja jopa tilata apuvoimia, jolloin pisteitä tosin verotetaan. Hätätilassa tehtävän voi läpäistä ilman pisteitä, mutta kuolemattomana, ja muutama tehtävä kovasti siihen houkutteleekin. Vaikka TIEn yleinen taso on X-Wingiä helpompi, tottakai pari pelinpysäyttäjätehtävää pitää löytyä. Jotkut X-Wing-ässät ovat haukkuneet TIEtä liian helpoksi jopa vaikeimmalla tasolla, minusta taso taas on lähinnä sopiva. Hauskaahan pelaamisen pitää olla eikä hampaat irvessä vääntämistä.
Kaikkea lisää
TIE Fighterissa avaruuskalustoa on lisätty ja reippaasti onkin. Uusia aluksia, miinoja, rahtikontteja sun muuta rekvisiittaa on karkeasti ottaen kymmenkertaisesti. Jo pelkkiä Star Destroyereita on kolmea luokkaa ja vihdoinkin mukana on corellialainen rahtialus, eli siis Millenium Falconin sisaralukset. Uutena hävittäjäuhkana on Z-95 Headhunter, X-Wingin esi-isä, joka on vastustajana lähinnä aika huvittava. Sen sijaan avaruusasemia tykkitorneineen oppii kunnioittamaan ja mieluummin välimatkan päästä.
TIE Fighterissa on ruokaa sekä silmille että korville. Alkuvuonna ilmestyneessä demossa gouraud-varjostettu grafiikka ei vaikuttanut, mutta lopullisessa tuotteessa alukset näyttävät todella hyviltä, ja mikä tärkeintä, parannettu grafiikka ei pahemmin vaikuta pelin nopeuteen.
Vielä enemmän ovat kohentuneet ääniefektit. Kaikki efektit ovat samplattuja, niitä on paljon ja ne ovat hyviä. Puhettakin on runsaasti, ja vielä ilman Speech Diskiä. Pisteenä Imperiumin päällä musiikkikin on erinomaista ja tukee toimintaa.
Mikä tärkeintä, TIE on tappavan pelattava. Kiivaat ja kovaääniset avaruustaistelut ovat jopa niin tiukkoja, ettei kesän pahimpina hellepäivinä TIEhen voinut koskea, mikäli ei halunnut lätäköksi lattialle.
Vali vali
Yksi pikku tyylirikko jäi pelissä kaivertamaan, ja se on tehtävien lopetus. Kun maalit on saavutettu, voi tehtävän lopettaa painamalla Q+Space vaikka rikkiammutulla TIE Bomberilla keskellä A-Wing-parvea. Tietysti voi lentää telakoitumaan Star Destroyerille, mutta kuten ymmärrätte, ihminen on niiiiin heikko. Samainen telakoituminenkin olisi ollut kivempaa lentämällä TIE STD:n hangaariin eikä vain painamalla spacea aluksen vieressä. Niin, ja viimeinen tehtävä oli aika pettymys.
Tuntuu jotenkin nololta valittaa moisesta, kun tosiasia on kuitenkin selvä: avaruuspelien galaksin uusi keisari on TIE Fighter.
Entäpä jatko? Lawrence Holland kertoo Lucasin lehdessä kolmannen osan tarjoavan aivan uuden näkökulman konfliktiin. Arvaukseni: sodan varjossa elävä salakuljettaja tyyliin Han Solo? Sitä odotellessa sekä LucasArts että hakkerit pitänevät huolta siitä, ettei TIE lopu kesken.
98
