Tiny Troopers 2: Special Ops (iOS) – Pallopäät maailmanpoliiseina

Osumat parantava lääkintämies on hyödyllinen apulainen.

Pienten miesten sota on hauskaa, todisti Cannon Fodder jo 20 vuotta sitten. Sama wanhan kaawan wiisaus pätee edelleen.

Joskus pelkkä ajoitus puhaltaa puhtia pelin markkinointiin. Suomalaisen mobiiliräiskinnän avaustehtävässä minisoltut tuhoavat roistovaltion ohjuksen, ja kas kummaa: Tiny Troopers 2 hyppäsi huhtikuussa Etelä-Korean latauslistan kärkeen. Ohjuskeikan jälkeen karskien pallopäiden sota jatkuu huumorin häiveverkolla naamioiduissa maailman ongelmapesäkkeissä.

Yläviistosta kuvattuihin taisteluihin osallistuu yhdestä kolmeen solttua plus yksi asespesialisti, joka palkataan joka keikalle erikseen. Porukka tottelee selkeitä, kontekstista riippuvia komentoja. Tökkäys maastoon käskee ryhmän paikalle ja tökkäys viholliseen avaa tulen. Juokseminen ei estä ampumista ja päinvastoin. Viivaele painaa tiimin turvat turpeeseen. Spesiaaliaseet vedetään ruudun reunan symboleista suoraan maalin päälle.

Useimmat kentät ovat avoimia. Kohdealueet ovat usein pullonkaulan takana piilossa, mutta perille on tavallisesti pari kolme vaihtoehtoa leveine reuna-alueineen. Marssilla toveri Kimin ohjukselle kurmotetaan sotilaita, vartiotorneja, kk-bunkkereita, teknikaaleja, panssarivaunuja ja siviilejä. Soltut vaihtelevat rynkkymiehistä tarkka-ampujien kautta kranaatti- ja liekinheitinheppuihin.

Toiminta on suoraviivaista räiskintää. Viholliset houkutellaan turvalliseen suuntaan ja tapetaan yksitellen. Kevyesti mutkitteleva liike pitää omat tappiot minimissä. Peruskuviota numero 2 käytetään kiinteitä maaleja vastaan: liikutaan sivuttain ja ammutaan jatkuvasti. Tökkäys oikealle, tökkäys kohteeseen, tökkäys vasemmalle, tökkäys kohteeseen ja toistetaan.

Ilkeimmät vastustajat ovat erittäin tappavia, mutta onneksi hitaasti kääntyviä tankkeja. Yllätystilanteessa hitaus ei auta, jos sankarit ovat jo valmiiksi jyvällä. Koko tiimi saattaa lentää taivaan tuuliin sekunti panssarihavainnon jälkeen.

Kaikki räjähdykset ovat hengenvaarallisia, riippumatta siitä, kuka ampuu. Posautin ryhmäni useammin kuin kerran losauttamalla raketin porukan viereiseen maaliin.

Raiteilla rullaavissa välipalakentissä huristellaan jeepillä.

Maksamatta voittoon

Kameran pitäisi olla kauempana. Vaikka soltun kykyjen mukainen ampumaetäisyys riittäisi, kiinteä kuvakulma leikkaa käytännössä etäisyyttä. Kameran ”takaa” lähestyvät viholliset pääsevät lähemmäs kuin edestä tulevat. Oikealle puolelle ampuminen kestää hitusen kauemmin kuin vasemmalle, koska erikoisasesymbolien alla oleviin kohteisiin ei voi lukittua.

Tehtävistä tienataan komentopisteitä ja mitaleita, joista kumpi hyvänsä kelpaa päivitysten hankintaan. Komentopisteitä irtoaa kaikista tapetuista ja tuhotuista kohteista, mutta kerran kerätyt mitalit eivät enää uusiudu. Resursseilla ostetaan tiimille parempia ominaisuuksia ja palkataan kertakäyttöisiä apulaisia.

Vaikeustaso tuntui hetkittäin kiperältä, kunnes älysin lypsää tukijoukkovalikkoa, josta tilataan vahvistuksia. Tukiryhmä tiputtaa raskaita aseita, ensiapulaukkuja ja punabarettisia laskuvarjojääkäreitä kupsahtaneiden solttujen tilalle. Täydennykset ovat puolipakollisia loppupään kentissä, sillä kaikkia osumia ei millään pysty välttämään, kun ukkoa tunkee ruudulle joka suunnasta.

Komentopisteitä ja mitaleita voi hankkia lisää oikealla rahalla, mutta käteinen on ainoastaan oikotie kärsimättömille. Tiny Troopers 2:n läpäisy onnistuu mikromaksuideaan suhteutettuna vaivattomasti ilman lisäinvestointeja. Soltut keräävät tehtävistä sotilasarvoja, jotka tuovat lisää kestopisteitä. Keikalla kaatuneen sotilaan pelastamiseen tarvitaan mitali. Jos diili ei kiinnosta, veteraani korvataan vihreällä alokkaalla.

Opin upseeritason viisauden: sotilaista välittäminen on turhaa sentimentaalisuutta. Rajalliset mitalit kannattaa sijoittaa pysyviin varustepäivityksiin.

Isopäisten isosilmäukkojen tavoitteena lienee ollut jonkin sortin karski söpöys, mutta lopputulos ei osu kumpaankaan maaliin. Minua vastakarvaan silittänyt graafinen tyyli on vielä makuasia, mutta koko ei: nykyistä pienemmät soltut ja kohteet pidentäisivät (elin)tärkeää näkyvyyttä, ja toiminta voisi sisältää enemmän taktiikkaa sokkotilanteisiin reagoinnin sijaan.

Tiny Troopers 2: Special Ops on, teknisistä ja taiteellisista (pikku)pulmista huolimatta, lupsakan leikkisä räiskintä, jonka mikromaksujen tasapainotuksessa ei ole peli-iloa nivusiin potkivia ongelmia.

Tiny Troopersin tehneen kotkalaistiimin toimitusjohtaja on Pelit-lehteenkin kirjoittanut Kim Il-Soares, joten jokainen joutuu tykönään päättelemään, onko siitä arvosteluun etua vai ei.

Petri Heikkinen

tt2so3.png

Osumat parantava lääkintämies on hyödyllinen apulainen.

 

tt2so4.png

Raiteilla rullaavissa välipalakentissä huristellaan jeepillä.

 

82