Tuntemattomat innovaattorit

Pathway to Glory on kännykkäpeleissä ennennäkemättömän mittava projekti. Sitä on tehty yhtä suurella joukolla ja budjetilla kuin isojen koneiden pelejä, mutta tekijätiimi Red Lynx on useimmille uusi tuttavuus. Tekijät ovat pääosin Suomesta ja koottu nimenomaan tekemään Pathway to Glorya.

Tuottaja Toni Virhiän mukaan Nokian lähtökohtana oli julkaista itse peli, jollainen ei olisi mahdollinen millään muulla pelikoneella. Ei ihan millä hinnalla hyvänsä, mutta kuitenkin alalle poikkeuksellisen suurin panoksin. Konsepteja pyydettiin lukuisilta tekijöiltä, mutta muun muassa tv-pelejä tehneen Red Lynxin idea sopi parhaiten tavoitteisiin.

Virhiä ja pääsuunnittelija Miika Tams ovat aiemmin olleet parivaljakkona tekemässä Transworld Snowboardingia Housemarquelle. Isoista koneista pieniin siirtyminen ei ollut ongelma, vaan Miika toteaa, että oli hienoa päästä tekemään jotain, mitä muut eivät ole vielä tehneet. Sellaista kun tapahtuu pelimaailmassa äärimmäisen harvoin. Eikä sekään haitannut, että kaikki pelin taistelupaikat käytiin katsastamassa paikan päällä.

Tuotantoon haettiin mallia Hollywoodista. Ensin päätettiin projektista, vasta sitten alettiin rekrytoida ihmisiä. Mukaan värvättiin lähes yhtä paljon verkko- ja serveripuolen osaajia kuin varsinaisia pelintekijöitä, koska todellinen liikkuva moninpelaaminen oli mukana suunnitelmissa alusta lähtien. Ääniä työsti omalla studiollaan MoonTV:stä tuttu Stakula. Tiimi piti koota projektia varten siksi, ettei maailmalla ole yhtään studiota, jolla olisi valmiiksi tarvittavaa osaamista. Lopulta tiimissä oli kolmisenkymmentä tekijää sekä kokonaan ulkoistettu betatestaus, joka Virhiän mukaan on käyttänyt liki 6000 tuntia testaamiseen.

Nokialla Pathway to Gloryn markkinoinnista vastaava Aapo Bovellan kertoo pelin olevan ensimmäinen 64 megatavun pelikortti N-Gagelle, kun aiemmat pelit olivat lähinnä kahdeksan ja kuudentoista megatavun kortteja. Kortille on tungettu viisisataa sotilaiden puhuttua repliikkiä kahdeksalla eri kielellä. Virhiä pohtii, ettei monessa PC-pelissäkään ole yhtä monta kieltä.

Pilottiprojekti

Virhiä epäilee, ettei yhdelläkään julkaisijalla olisi rahkeita yhtä mittavien testiympäristöjen rakentamiseen. GPRS-yhteyksien sopimista pelaamiseen testattiin rakentamalla testilabraksi eräänlainen rautapohjainen GPRS-verkko, jolla voitiin simuloida erilaisten olosuhteiden aiheuttamia vaikutuksia pelin toimintaan. Oikeassa ympäristössä pysyvyyttä testattiin pistämällä pelaajat ajelemaan junilla pitkin Englantia. Tavoitteena oli saada tukiasemalta ja operaattorilta toiseen siirtyminen täysin näkymättömäksi niin että pelaaja voi keskittyä vain itse asiaan.

Järjestelmää ja siitä saatuja oppeja aiotaan jatkossa antaa muidenkin julkaisijoiden käyttöön, joten vastaavia liikkuvia ja maailmanlaajuisia moninpelejä saatetaan hyvinkin nähdä lisää.

Käytännön tuloksina opittiin muun muassa tekemään moninpeli sellaiseksi, että kaikki toimivat huonoimman yhteyden päässä olevan pelaajan mukaan, jolloin peli on yhteyden laadusta riippumatta tasaväkinen kaikille. Komentoviive tasoittaa osaltaan eroja. Pääsuunnittelija Miika Tamsin mukaan tavoitteena oli, ettei huonolla yhteydellä tarvitse olla huono pelaaja. Liian heikon yhteyden ei anneta pilata muiden peliä, vaan pelaaja heitetään ulos. Ensin annetaan monta kehotusta etsiä parempaa yhteyspaikka.

GPRS-yhteydet eivät ole ilmaisia, vaan maksu peritään siirretyn datan mukaan. Tekijät eivät osanneet tarkkaan sanoa, minkä verran dataa moninpelissä liikkuu, koska se riippuu siitä miten pelaa, paljonko porukkaa on samassa pelissä ja kuinka hyvä GPRS-yhteyden laatu on. Miika Tams arvioi megatavulla pelattavan tunteja, ellei ihan kymmentä tuntia. Tuottaja Virhiä halusi varmuuden vuoksi esittää varovaisemman arvion ja lupasi, ettei pahimmassakaan tapauksessa tunnissa saa megatavua kulumaan.

Alokkaasta kenraaliksi

Miika uskoo ranking-moninpelin olevan Pathway to Gloryn varsinainen sisäänheitto. Menestyksen myötä saatavien sotilasarvojen tärkein tavoite on suodattaa suurin piirtein saman tasoiset pelaajat taistelemaan keskenään. Sen enempää määrittelemättä korkea-arvoisille upseereille jaetaan kunnian lisäksi myös enemmän vastuuta. Erityisen urhoolliset suoritukset palkitaan mitalein.

Jatkossa taisteluista saatava tilastoinnin tulva aiotaan heittää pelin nettisivuille, joista voi käydä kurkkaamassa omia ja muiden suorituksia. Miika painottaa, että yksi tärkeä tavoite on nostaa pelaajien välinen kommunikointi arvoonsa. Se tiimi ei pärjää, joka hukkaa jokaisen pelaajan ilmaiskut samaan läjään. Moninpeli on viritetty niin, että se tiimi pärjää, joka osaa organisoida touhunsa keskenään.

Demo sai kritiikkiä siitä, ettei aina selvinnyt kuka ampuu ja ketä. Miika totesi, etteivät he halua pakottaa katsomaan jotain yksittäistä tilannetta, vaan kaikki toiminta näytetään kartalla, jolloin pelaaja voi itse päättää, mikä milloinkin kiinnostaa. N-Gagen pieni ruutukin asetti omat rajoituksensa tilanteiden näyttämiseen. Kymmenien sotureiden perässä villisti edestakaisin hyppivä ruutu ei ehkä toimisi.

Bovellan odottelee Pathway to Gloryn moninpelin antavan Nokialle arvokasta oppia millä tavalla, kuinka pitkinä sessioina ja mihin kellonaikaan ihmiset pelaavat. Kyse on pilottiprojektista, josta saatua tietoa käytetään N-Gage Arenan muovaamiseen. Tavoitteena on tehdä kaikille N-Gagen moninpeleille yhteinen kokoontumispaikka, jonka lähin vastine lienee Xbox Live.

Pathway to Glory on sisällöltään ja tuotannoltaan niin paljon laajempi peli kuin mihin mobiilipeleissä on totuttu, että sen luulisi asettavan aikamoisen haasteen N-Gagen tuleville peleille. Aapo Bovellan haluaisi mieluummin nähdä muutaman hyvin tuotetun pelin kuin repullisen ohuempia, mutta lopulta markkinat ja media päättävät, millaisia pelejä mobiilivehkeille halutaan.

Pelin arvostelu

Lisää aiheesta