Monimuinaiskulttuurisuus on paha juttu, sillä se aiheuttaa väkivaltaa.
Kun viikingit valtaavat naapuruston, tuloksena on välitön turpakeikka.
When Vikings Attack on yksinkertainen, hupaisa rymistelypeli vailla minkäänlaista taustatarinaa. Inhat viikingit panevat kylällä paikat sekaisin, neuvokkaat tavikset syöksyvät vastarintaan. Pelissä komennetaan kyläläisten muodostamaa joukko-osastoa, joka kerää esineitä maasta ja viskoo niillä viikingit Valhallaan. Mitä isompi porukka on kasassa, sen suurempaa kilkettä tyypit jaksavat nostaa.
Peli päättyy, kun viimeinenkin puolustaja potkaisee tyhjää. Menetettyjen joukkojen tilalle on lähes aina tyrkyllä uutta tavista, mutta haahuilevat kyläläiset pitää rekrytoida omaan joukkueeseen juoksemalla niiden päältä.
Joukkuepelin hallitsevat viikingit eivät jää pekkaa pahemmiksi, vaan irtainta lentää molempiin suuntiin. Romua voi kopata ilmasta syöksymällä sen eteen, mutta ilmalennon katkaiseminen yleensä teilaa ainakin muutaman oman hahmon. Yliyksinkertaista pelimekaniikkaa piristetään myös pommeilla, joista on tyrkyllä mielenhallintaversiokin. Sen lauetessa viholliset siirtyvät voittajatiimiin.
Lineaariset kentät kulkevat kahakasta toiseen ja kenttä päättyy yleensä rivimortteja kestävämpään pomovastustajaan. Lyhyen turpalöylyn jälkeen miljöö vaihtuu ja sama homma toistetaan astetta isommalla viholliskattauksella.
Virtaviivainen ja vauhdikas pelimekaniikka on moninpelin lisäksi pelin suurin täky. Kahden napin kontrollit uppoavat nanosekunnissa lihasmuistiin ja tämän jälkeen kaikki on vain pelaajan taidoista kiinni. Kun homma pysyy alusta loppuun riittävän yksinkertaisena, isoissakaan kärhämissä sormi ei mene suuhun.
Ragnarök!
Yksinpelikampanja on kahlattu läpi parissa tunnissa, joten riemu on jatkossa revittävä moninpelistä. Peli onkin parhaimmillaan, kun taisteluun naapuruston hallinnasta liittyy toinen ihmispelaaja. Tällöin viikinkien lisäksi soditaan myös pelikentän resursseina toimivista ihmisistä. Pelimuodoissa on tyrkyllä Koopin lisäksi myös deathmatch-Arponen, mutta itse en jaksanut innostua PvP-touhuista. Kun vastassa on yhteinen vihollinen, homma pelittää paremmin. Satunnaista peliseuraa on tyrkyllä huomattavasti paremmin yhteistyömatseihin kuin kaikki vastaan kaikki -vääntöihin.
Alun pienoiskärhämät jalostuvat melkoisiksi monitoimihässäköiksi, joissa väkeä on kuin suviseuroissa. Kun lihamyllyyn puserretaan parhaimmillaan satapäisiä viikinkilaumoja, hommassa on reilua kaaosta. Peli onkin parhaimmillaan juuri näissä päättömän kokoisissa rellestyksissä, etenkin jos matsiin saa neljän pelaajan maksimin, jolloin kaaos jo kaatuu päälle.
Kimppakiva futaa alustojen välillä. Koska PS3-version saa Vitamiinin kaupanpäällisiksi, saman tiimin taistelupukareista kaksi voi otella kolmospleikkarilla ja kolmas Vitalla. Myös tallennukset toimivat ristiin, joten bussissa aloitettua peliä voi jatkaa sohvalla.
When Vikings Attack ei ole pelitaiteen merkkiteos, mutta aivottomana välipalana se löytää oman lokeronsa. Maailma tarvitsee edelleen aivotonta väkivaltaviihdettä.
Juho Kuorikoski
KUVATEKSTIT:
Viking1: Kaikki irtaimisto autoista jätelavoihin kelpaa viikinkien kurmottamiseen.
Viking2: Pelin edetessä kärhämiin osallistuu entistä enemmän väkeä.
Viking3: Moninpeli toimii alustojen välillä. Kun yksi pelaa Vitalla, muut voivat hoidella hommat isolla Pleikkarilla. Molemmat versiot pelistä kuuluvat samaan hintaan.
Viking4: Minä olen viikinki, jättiläinen, viikinki, äärimmäinen!
Viking5: Oikealla ajoituksella vihollisen heittämää tavaraa voi ottaa kiinni kesken ilmalennon. Yleensä käy kuitenkin näin.
72
