Multimediamurhaaja

In Memoriam (PC)

Postiluukustani kolahti In Memoriam, Feeniks-nimen taakse piiloutuvan sarjamurhaajan Suuri Teos. Jos en ratko Teoksen salaisuutta, kaksi ihmistä kuolee.

Kopion In Memoriamista minulle toimitti SKL Network, muun muassa tv- ja internet-dokumentteja tekevä tuotantoyhtiö. Feeniks oli kidnapannut firman reportterin Jack Lorskin ja tämän avustajan Karen Gijmanin. He olivat päässeet liian lähelle Feeniksiä.

En ole täysin varma, miksi SKL toimitti kopion juuri minulle. Luultavasti heidän omat tutkimuksensa eivät edistyneet, ja epätoivon hetkellä he päättivät kokeilla puzzle-pelien ystäväksi tunnustautuvaa peliarvostelijaa.

Jokin oli ajanut Feeniksin kokoamaan cd-romin, jota hän itse kutsui Suureksi Teokseksi. Se oli yllättävän vaikuttavasti toteutettu synkkä kokoelma näppäryyttä, nokkeluutta ja oivalluskykyä testaavia puzzleja. Jos osoittautuisin Feeniksin arvoiseksi, hän paljastaisi otteita Jackin ja Karenin videopäiväkirjasta sekä syistä, miksi hän teki mitä teki.

Lähdin tähän kieroon peliin mukaan, sillä epäilin Jackin ja Karenin olevan hengenvaarassa.

Ensimmäiset askeleet

In Memoriam ei rajoitu cd-romiin, vaan osioita löytyy myös internetistä. Teoksen mukana asentuvan QuickTime-ohjelmiston lisäksi tarvitaan toimiva nettiselain ja sähköpostilaatikko.

Itse käytän valtavirrasta poikkeavaa Mozilla Firebird -selainta, joka toimi hyvin, kunhan asensin siihen Shockwave-lisäpalikan. Luvan saatuaan lisäpalikka asentuu itsekseen. Sähköpostiyhteydeksi kelpaa mikä vain, myös internet-pohjaiset tilit. Roskapostia ei ole ainakaan vielä näkynyt.

Kun olin rekisteröitynyt, SKL Network otti minuun sähköpostitse yhteyttä ja kertoi salasanan, jolla pääsin käsiksi Teokseen. Kohta minuun otti yhteyttä myös pari muuta SKL Networkin värväämää apuria, jotka myöhemmin osoittautuivat korvaamattomiksi tiedon ja vihjeiden lähteiksi.

Yrittäessäni vastata apureideni sähköpostiin, viestini eivät menneet perille - ilmeisesti heidän laatikkonsa olivat täynnä. Onneksi SKL piti apurini tietoisina edistyksestäni, joten minulla ei ollut tarvettakaan vastailla heille.

Postia saapui apureiden lisäksi välillä SKL:n palkkaamalta profiloijalta ja levottomuutta herättävästi myös Feeniksiltä itseltään. Sähköpostin virta upotti minut syvälle Teoksen tunnelmaan.

Suuri Teos

In Memoriam koostuu kymmenistä yhden ruudun ongelmista, jotka ovat kaikki erilaisia. Kerralla tarjolla on kolmesta kuuteen puzzlea, joita saa yrittää niin kauan kuin haluaa. Kun kerroksen kaikki pähkinät on särjetty, seuraavan tason puzzlet tulevat esiin.

Ongelmat voi jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: näppäryydellä, hoksaamisella ja internetin tutkimisella ratkeavat puzzlet. Jotkut ovat kaikkien näiden yhdistelmiä.

Näppäryyttä vaativa puzzle saattaa olla esimerkiksi sellainen, jossa neljän irrotettavan kuminauhan varassa kiikkuva symboli pitää saada kuljetettuja kapeiden käytävien lävitse. Seiniin tai muihin esteisiin koskettaminen kuluttaa energiaa. Kiehtovaa ja omaperäistä.

Nokkeluutta vaaditaan usein. Minkälaiseen asentoon nuken sisältä löytynyt luuranko pitää vääntää? Miten saada jokaisen ruudukon summaksi satayksitoista? Miten saada muodostettua salasana, kun kirjaimet leijailevat holtittomasti ympäri ruutua? Mikä tuo ääni oli? Onko se takaperin?

Upouuden puzzlen avautuessa tunne on jännittynyt: koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tulee. Feeniksin hämäristä vihjailuista ja uhkailuista huolimatta peli ei anna selviä toimintaohjeita ja aikaa kuluu, ennen kuin uuden puzzlen logiikka tai edes tavoite hahmottuu. Ongelmat ovat haasteellisia mutta eivät turhauttavan vaikeita. Osa ratkeaa muutamassa minuutissa, joidenkin parissa vierähtää aikaa huomattavasti kauemmin.

Äänimaailma on ovelasti koottu. Kun jokin ongelma tuntuu käsittämättömältä, kannattaa huomio kiinnittää taustaääniin ja -musiikkiin. Vastaus saattaa piileskellä arvaamattomissa paikoissa.

Infokioski tiedon valtatiellä

Internetin hyödyntäminen on In Memoriamin nerokkain yksittäinen idea. Teoksen parista siirrytään usein selaimen ja sähköpostin ääreen etsimään vihjeitä ja tutkimaan taustatietoja.

Feeniks voi vaatia esimerkiksi tiettyä tunnussanaa, jonka voi löytää vain netistä. Oikea sivusto löytyy usein ruudulta tulkittavien vihjeiden ja Google-hakukoneen luovalla yhdistelyllä.

Kun selvitin erästä murhapaikkaa, Feeniks antoi käyttööni vain revittyjä ja kehittämättömiä valokuvia. Kun olin saanut kursittua kuvat kokoon, jouduin niissä esiintyvien maamerkkien perusteella etsimään oikean kolkan. Ja sen jälkeen vielä selvittämään, miten paikan nimi kirjoitetaan paikallisella kielellä.

Tärkeiden sivustojen katoamisesta ei tarvitse huolehtia. Vaikka tiedon saa etsiä mistä haluaa, epäilen, että välttämättömien sivustojen pysyvyys on varmistettu.

Erikoisena takaiskuna Suuren Teoksen parissa aiemmin työskennelleet ovat kirjoittaneet läpäisyohjeita, jotka saattavat vahingossa tarttua Googlen haaviin. Varoitan lukemasta niitä # olen oppinut, että Feeniks saa tietää kaiken.

Vaikka sivustot ja sähköposti tulvivat mielenkiintoista tietoa Feeniksistä ja esimerkiksi menneiden aikojen teosofeista, ei niitä ole pakko kaikkia lukea. Mutta tieto vie mukanaan. Kuka haluaa jättää sen elintärkeän vihjeen löytämättä?

Viimeiset askeleet

Feeniks on pitänyt huolta, että Suuren Teoksen voi kokea mahdollisimman moni. Tietokoneelta ei vaadita liikoja, sillä Teos koostuu vain yksittäisistä ruuduista, joissa on vähän liikettä. Sama cd-rom toimii PC- ja Mac-koneissa.

Jokin Teoksen tekniikassa on kuitenkin vialla. XP-koneeni jumittui ja kaatui pariin otteeseen totaalisesti, mitä ei muuten tapahdu oikeastaan ikinä. Feeniks on sairas, mutta omalla tavallaan looginen, eikä tämä tunnu tarkoitukselliselta. Apurini eivät ole asiasta kommentoineet, joten on mahdollista, että kyseessä on vain harvinainen yhteensopivuusongelma.

Suuren Teoksen tutkiminen vaatii englannin lukutaidon lisäksi myös kykyä ymmärtää puhuttua englantia. Tottunut Googlen käyttäjä selviää ummikkoa paremmin.

On ironista, että Feeniksin häiriintynyt mieli on voinut suunnitella ja toteuttaa näin kiehtovan kokonaisuuden. Istuin Suuren Teoksen parissa kuin naulittuna - ja vilkuilen edelleen olkani yli.

90 Omaperäinen puzzle-peli, joka hyödyntää nettiä ja sähköpostia. + Hyvää • Monella tapaa omaperäinen. • Oikean internetin parissa puuhastelu kohottaa huimasti tunnelmaa. • Aivosolut saavat liikuntoa. • Puzzlet ovat erilaisia ja oivaltavia. - Huonoa • Nettiä olisi voinut hyödyntää enemmänkin. • Loppu on looginen ja realistinen, mutta hieman epätyydyttävä. • Fataalit kaatumiset.

www.inmemoriam-thegame.com Saatavana: MAC Lexis Numerique/Ubi Soft Versio: myynti Minimi: P333, 64 Mt, 32-bit näytönohjain, 56k-modeemi Muuta: Vaatii nettiselaimen ja sähköpostin. Testattu: AMD Duron 1,2 GHz, 768 Mt, GF2MX 32 Mt, 512k ADSL Ikäsuositus: 15