Ou jee, disko on täällä taas: peilipallostani heijastuu bling blingin peittämiä rintakarvoja, leveitä lahkeita ja kiiltävää kangasta. Disko-Petri sanoo: Ei jäädä poraamaan vaan mennään joraamaan! Born to be alive!
Tanssi (lue: steppaus) -pelibisnes on lajityypin luoneen japanilaisen Konamin kuristusotteessa. Ilman kunnon kirittäjää Dancing Stagen lukuisat inkarnaatiot tuppaavat olemaan sitä samaa uusilla musiikeilla ja keveillä pelitilamiksauksilla. Toisaalta suuri yleisö tuntuu edelleen haluavan sitä samaa, kuten tanssikartalta vähin äänin kadonnut kahdeksan askelsuunnan Dance UK osoitti. Massojen jähmeästi muuttuvasta mausta huolimatta Konami naittaa tuttuun neljän rytminuolen askelsysteemiin suhteellisen tuoreen oivalluksen: kädet.
Enemmän tai vähemmän aktiivinen käsien käyttö ei sinänsä ole mitään uutta tanssipelimaailmassa – In the Groovessa läimitään joskus lattianuolia käsin ja Pleikkarin Dancing Stagejen erityismoodeissa käsien liikkeitä seurataan EyeToy-kameralla. Tanssinäyttämön kuumimmat bileet nivovat kädet menoon mukaan aikaisempaa kiinteämmin.
Wiimotea ja Nuntsaa hyödyntävä tarkka menetelmä sopii suurpiirteistä kameraviritystä paremmin nopeiden askelkuvioiden kaveriksi. Ja mikä tärkeintä, en tunne itseäni enää idiootin sätkynukeksi.
Stayin’ Alive
Käsien hötkyttely oli aluksi täyttä tuskaa. Yritin ajoittaa vasenta ja oikeaa askelkaistaa pitkin lähestyviä käsimerkkejä samalla tavalla kuin jalkanuolia, ja kädet eivät tietenkään tarvitse yhtä paljon ennakkoa. Huomasin tämän tosin vasta parin päivän kitinän ja säälittävän valituksen jälkeen. Siitä huolimatta, että harjoittelin sopivaa nytkäystä, vuosikausien tamppaamisen ehdollistama selkäytimeni oli vähän väliä solmussa.
Marakassimainen ohjainten ravistelu on joka tapauksessa piristävä ja toimiva lisäys peruskaavaan. Jos kädet eivät kerta kaikkiaan tottele, käsimerkit saa kytkeä pois päältä. Samalla tosin katoaa osa Hottest Partyn viehätysvoimasta.
Vakiobiisien kikkanuolet ovat Hottest Partyn toinen erikoisuus. Vaihtelevia erikoisnuolia kytketään usein valikoista erikseen päälle, mutta hottisbileissä ne ovat kiinteä osa kipaleiden askelkuvioita. Tuplat läväyttävät tyhjästä toisen nuolen imuunsa, sekoittajat kieppuvat kaaressa ruudun laidoilta aktivointiriville, hämääjille ei saa astua ollenkaan ja peittäjien missaaminen nostaa pikkuhiljaa nuolten eteen näköestettä.
Käsi- ja jalkaohjuksia käytetään kaksintaisteluissa. Ohjukset ovat ylimääräisiä nuolia, jotka pomppivat eestaas kamppailijoiden välillä. Jos ohjus menee läpi, energia tippuu reilusti. Kuten arvata saattaa, kikkanuoliakaan ei ole pakko käyttää.
Disco Inferno
Biisiarsenaalin teema on tyypillisen tusinateknon ohella disko- ja tanssipopin remiksatut cover-klassikot. Letkeän valikoiman kohokohtia ovat Disco Queenin Hot Stuff (Donna Summer), M-Crew Projectin 99 Red Balloons (Nena), Club 90’sin Finally (CeCe Peniston) ja Spotsin Rhythm Is a Dancer (Snap). Noin puolet kappaleista on Konamin omien artistien, eli muutaman eri nimillä esiintyvän syntsaan nojailijan tuotoksia.
Dancing Stageissa kiertävien vakiokappaleiden miksauksia näkyy Wii-inkarnaatiossa poikkeuksellisen vähän. Musavideoiden sijaan nuolien taustalla joraa veikeitä virtuaalitanssijoita psykedeelisillä lavoilla, joten ulkoasu on suhteellisen omalaatuinen.
Nykytasoon verrattuna Hottest Partyssa on poikkeuksellisen vähän erilaisia pelitiloja. Kipale kerrallaan -yksinpeli onnistuu, samoin moninpeli yhteistoiminta- tai kilpailusäännöillä, mutta siihen se suurin piirtein jää. Missä ovat usean peräkkäisen kappaleen kokonaisuudet, survival-moodi tai usean maton yksinpelitilat?
Pomppimisen pihvi on groove circuit, jossa koetetaan läpäistä arvosana, piste- ja kombopohjaisia haasteita. Grooviareenan lopussa stepataan kaksintaistelu pomoa vastaan. Vähän sinne päin -kalorinkulutusta mitataan treenitilassa.
Paketin mukana tuleva tanssimatto on tavanomainen Konamin ohut perusläpyskä: ei huono, muttei erityisen hyväkään. Matto kytketään parin metrin piuhalla yhteen konsolin GameCube-ohjainliitännöistä. Kuvioitu ja kumimainen pohjamateriaali minimoi luiskahtelun ja ryttääntymisen. Matossa ei ole vahvistettuja nuolia, jotka auttaisivat tanssijaa arvioimaan sijaintiaan mattoon nähden ilman rytmiä sekoittavia vilkaisuja. Jos ja kun jalka osuu kohdalleen, komennot menevät napakasti perille.
Dancing Stage Hottest Party on mukava lisäys Dancing Stage -kaanoniin. Napakka käsien ravistelu, biiseihin integroidut erikoisnuolet ja diskomeininki antavat sille oman, massasta eroavan ilmeen. Todella haastavasta yksinpelistä haaveilevien tanssivirtuoosien on tosin syytä tutustua muihin versioihin.
83
