Elokuva- ja ääniteteollisuudella on aina ollut pientä taipumusta siihen, mutta jonkun Star Wars -remixin ympärillä käyty ennakkokohu oli vielä kevyttä verryttelyä verrattuna ilmiöön nimeltä
HYPE!
Uutiset, messukuulumiset, esimulgasut... Miksi Pelit-lehti lietsoo joka numerossaan hypeä, ennakkokohua peleistä, joita ei ole vielä olemassa, eikä välttämättä koskaan olekaan?
Pelibisnes sykkii nopeassa tempossa. Kuukauden takaiset hitit eivät kiinnosta enää ketään, vaan jokainen haluaa pelata ainoastaan kaikkein uusimpia uutuuksia. Parhaankin hittipelin elämänkaari kestää vain pari kolme kuukautta pelin kauppoihin ilmestymisen jälkeen, ja myyntihuippu vain pari viikkoa.
Kannattava satsaus
Asiallinen ennakkokohu on sekä uutuuksia janoavien pelaajien että uutuuspelejä kauppaavien pelifirmojen intresseissä. Pelaajat haluavat tietää, mitä on tulossa, ja pelikauppiaat potentiaalisten asiakkaiden innostuvan uusista peleistä jo ennen kuin ne tulevat kauppoihin, jotta parhaat voitot tuottava alkuryntäys olisi mahdollisimman raju.
Monasti hypestä tulee kuitenkin itsetarkoitus. Mainostoimistot ovat ohjelmoijatiimejä pätevämpiä, ja ennakkokohu luodaan ammattitaitoisemmin kuin itse peli. Hypeen satsaaminen kannattaa, sillä suuri ellei suurin osa peleistä ostetaan ennakkomarkkinoinnilla luotujen mielikuvien, ei itse pelin ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi pelikulttuurin edelläkävijämaassa Japanissa kansa lintsaa töistä ja kouluista jonottaakseen uusimpia pelejä niiden ilmestymispäivänä - ennen kuin kellään on ollut mahdollisuutta todeta, ovatko ne hintansa arvoisia vai ei.
Välistä pelifirmat jäävät luomansa hypen vangeiksi eli peli on pakko pistää myyntiin kun sen nimi vielä keikkuu otsikoissa - on se valmis eli ei! Keskentekoisen pelin kohun harhauttamina ostavat asiakkaat saavat rahojensa vastineeksi istua yökaudet imuroimassa pelinsä palasia paikkotiedostoihin erikoistuneista purkeista ja Internet-palvelimista.
Hulluinta on se, että kaikki pitävät tilannetta täysin normaalina.
Päättymättömiä tarinoita
Hype syntyi kun mainosmiehet huomasivat pelin myöhästymisen usein lisäävän myyntiä, sillä myöhästyminen loi ilmaista julkisuutta alan lehdistössä. Pelin tuloa voitiin vetkutella ja pysyä näin uutispalstoilla.
Aina ei kuitenkaan käynyt näin onnellisesti, vaan monet kohutut pelit ovat kadonneet jälkiä jättämättä, koskaan ilmestymättä. Yllätyksiäkin sattuu eli kukaan tuskin odotti näkevänsä esimerkiksi Battlecruiser 3000AD:tä elävänä. 3000AD:n tulemista on uutisoitu koko 90-luvun ajan!
Nykymarkkinoilla vitkuttelu ei enää yleensä kannata. Pelit ja koneet kehittyvät sellaista vauhtia, että puolikin vuotta vanha peli näyttää muinaismuistolta. Hypen luominen on muutenkin aiempaa rutinoituneempaa: peliarvostelijoiden postiluukusta kolahtelee harva se päivä tulossa olevien pelien beta-versioita ja kultalevyjä, jotta uutuus pääsisi kahteen kertaan otsikoihin.
Anna murto
Mainosten varaan hypeä on turha rakentaa. Parhaisiin tuloksiin pääsee ylittämällä perinteisten tiedotusvälineiden uutiskynnyksen. Esimerkiksi Britanniassa on tiedotusvälineissä viime kuukausina "keskusteltu" mauttoman pornahtavista tai väkivaltaisista pelimainoksista. Törkeimmät kohun herättäneistä mainoksista on ilmeisen tahallaan suunniteltu herättämään pahennusta ja kirvoittamaan primitiivireaktioita. Ja aina kun aihetta käsitellään, kyseinen artikkeli kuvitetaan kyseisillä mainoksilla. Nerokasta.
Vielä parempaan lopputulokseen ylsi väkivaltakeskustelua Yhdysvalloissa lietsonut peli, joka myytiin kohun voimalla loppuun ennen kuin se ehdittiin "vetää markkinoilta".
Uusinta uutta on pelien lähdekoodien varastaminen Internetin välityksellä. Amatööreinkään atk-yrittäjä saati Internet-pelien kehittäjä ei ole niin pönttö, että säilyttäisi kansainväliseen tietoverkkoon kytketyssä tietokoneessa rahanarvoisia tiedostoja, saati tulevan superhitin lähdekoodia. Ei kukaan säilytä lompakkoaan rappukäytävässä! Tästä huolimatta saamme säännöllisen epäsäännöllisin välein lukea, miten jonkun Quaken lähdekoodit on pöllitty heidän tietokoneiltaan. Gimme a break!
