Kymmenen keinoa kuolla

Suuresta, ellei peräti kaikkivoivasta mahdistaan huolimatta pelinjohtaja ei ole haavoittumaton. Hänellä on kovan kuorensa alla tunteet, joskus yllättävänkin herkät sellaiset.

Roolipelin kampanja tai seikkailu, varsinkin jos se on itse tehty, on pelinjohtajalle yhtä rakas kuin oma lapsi. Siksi hän koettaa luonnollisesti suojella sitä kaikin keinoin. On siis ymmärrettävää, että seikkailun tai pelisession pilaava pelaaja saa herkästi päälleen pelinjohtajan kiukun ja vihan. Ja silloin ei ole kivaa kenelläkään, kaikkein vähiten sillä onnettomalla tunarilla joka pilasi pelin tunnelman.

Meidän peliporukassamme oli aiemmin vallalla terve astrafobia eli ukkosenpelko. Lähes aina häirikön rauhoittamiseksi riitti pelinjohtajan kuiva toteamus: "Alkaa ukkostaa..." ja merkitsevä silmäys kohteen suuntaan. Koska häiritsevä pelaaja harvoin toivoi salaman iskua hahmonsa tienoille, hän yleensä rauhoittui tuon kuultuaan. Ainakin hetkeksi.

Joidenkin on pakko kokeilla ennen kuin uskovat, ja monesta hahmonluonti on hauskaa. Heidän ilokseen kertaan seuraavassa muutamia koettuja keinoja saada tumman pilvirintaman muodostuminen alkamaan.

1. Kyseenalaista pj:n tiedot

Tartu pienimpäänkin tilaisuuteen oikaista pelinjohtajan tietämystä. Etsi virheitä hänen logiikastaan ja kuvauksistaan. Pitävätkö päivämäärät paikkansa: onko 20. huhtikuuta 2025 tosiaan tiistai? Selaa taulukoita ja käytä laskinta. Voiko örkki tosiaan olla noin taitava? Tuliko äskeisessä heitossa huomioitua rotubonuksen lisäksi matka- ja kykybonukset? Miten muka laserpistoolilla ei saa reikää panssariautoon? Mistä pj sen tietää? Millä sääntökirjan sivulla niin sanotaan? Eikö muka tietokoneteknologia ole kehittynyt yhtään kahdessakymmenessä vuodessa? Täytyyhän pc:n mahtua kelloon!

2. Syö, juo ja röyhtäile

Perunalastupussin kodikas rapina, pizzan muruset pöydällä ja hahmolomakkeelle valuva colajuoma kuuluvat olennaisena osana peliin. Jos pj valittaa niistä, huuda suureen ääneen, että hän koettaa tappaa teidät nälkään. Tai jos pj on vähänkään laiha tai lihava, valita että hyvähän hänen on määräillä, kun on itse saanut osansa tai ei syö lainkaan. Kunnon röyhtäys pohjia myöten sopii muuten erinomaiseksi tunnelman karkottajaksi vaikka pimeässä käytävässä tapahtuvaan väijymiskohtaukseen.

3. Muista olevasi kaiken keskipiste

Kaikkihan ovat kiinnostuneita sinusta, tai ainakin heidän pitäisi olla. Ja sinä harrastat muutakin kuin pelkkiä roolipelejä! Tuo julki trendikkyytesi ja mielipiteesi erilaisista asioista. Kerro eiliset leffa- tai kapakkakokemuksesi kaikille. Varmasti niiden kuuntelu on hauskempaa kuin tylsä ropeseikkailu, jossa sinun hahmollasi ei juuri nyt ole mitään tekemistä!

4. Käytä noppiasi monipuolisesti

Nopat ovat mainio stressinestoväline, ainakin niin kauan kunnes ne vierivät pöydän tai sohvan alle. Niitä voi pinota, pyöritellä ja järjestellä riviin. Niitä voi pureskella, syljeskellä ja vaikka nieleskellä. Nopan voi tunkea nenäänsä tai johonkin muuhun aukkoon. Kadonneita noppia voi etsiä huonekalujen alta. Uskomattoman monipuolinen pikku vekotin ollakseen niin satunnainen.

5. Muista huumori

Koeta vääntää kaikesta pj:n sanomasta jotakin hupaisaa, varsinkin pj:n keksimistä nimistä saa helposti aikaan korkeatasoista huumoria. Nokkela pelaaja kiepauttaa myös melkein mistä tahansa pj:n repliikistä jonkin todella upean väännöksen, jolle toiset nauravat kippurassa: "Hei, sanoitko että hallituksen kulut on suuret? Siis mitkä? Kullituksen halut.... jaa että on oikeen isot.., hehheh..."

6. Vaadi aktiviteettia

Jos pelissä on hiljainen hetki, huokaile syvään ja katsele kelloasi merkitsevästi. Pj:n tehtävänä on pitää seikkailu mielenkiintoisena ja pelaajat virkeinä. Jos juuri sinun hahmollasi ei ole tekemistä pariin minuuttiin, tottakai sinulla on oikeus ilmaista se näkyvästi. Tai jos pelin juoni on mielestäsi tylsä, eikä kunnon toimintaa ole ollut ainakaan kymmeneen minuuttiin. Roolipelissähän PITÄÄ olla aktiivinen! Vähempikin nysvääminen pistää haukottelemaan!

7. Käytä kommunikaatiomahdollisuuksia

Pelaaminen ei saa aiheuttaa eristäytymistä todellisesta maailmasta. Sulkeutuminen hämärään peliluolaan muiden tavoittamattomiin tuntien ajaksi on vähintäänkin epäilyttävää. Pidä siis känny päällä ja soittoääni suurella. Juttele välillä äidille, isälle, tyttö- tai poikaystävälle puolisen tuntia niin pysyt mukana myös tosimaailman tapahtumissa. Ja ketä haittaa, jos hiljaisena hetkenä pelaa muutaman flipperin?

8. Levitä infoa hyvästä harrastuksesta

Kutsu yllättäen muutama kaverisi katsomaan pelaamistanne. Mitenkäs roolipeliharrastus muuten lisääntyy, jos ei kavereita koeta innostaa mukaan? Pari kolme sinunkaltaistasi mukavaa ja huumorintajuista tyyppiä ei varmasti häiritse pelaamistanne. On aivan luonnollista, että he välillä kyselevät, naureskelevat, lukevat komiikkaa ja pelaavat Pleikkarilla tai aloittavat Magic-skaban!

9. Keskity kiinnostavampaan

Tämä pätee varsinkin edellisen kohdan kanssa. Jos pelissä on vähänkään rauhallisempi vaihe tai sinun hahmollasi ei juuri nyt ole tekemistä, miksi sinun pitäisi kärsiä tappavasta tylsistymisestä? Onhan ympärilläsi paljon virikkeitä tarjoavaa materiaalia: lehtiä, kirjoja, Gameboy, telkkari, videot, dvd:t ja naapurin irmeli noin esimerkkeinä. Eihän se voi muita häiritä, jos SINÄ luet, katselet leffaa tai vokottelet vosua! Tai jospa pelaisitkin tässä välissä pc:llä läpi sen Quakenukeraiderin kuudennentoista kentän, sen jossa tosiaan saa ampua!

10. Torpedoi seikkailun yllätykset

Tämä on siitä hankala juttu, että tässä täytyy ainakin hiukan keskittyä pelaamiseen. Teholtaan tämä on kutenkin hyvää keskitasoa. Kertoo pj mitä tahansa yllättävää tai ihmeellistä, totta kai sinä ja hahmosi tiesitte sen jo etukäteen. Muista siis aina mainita heti tapahtuman jälkeen: "Mä arvasin tuon!" tai "Mä tiesin sen koko ajan!" Pelinjohtaja arvostaa varmasti nokkeluuttasi ja palkitsee sinut avokätisesti kiitoksella, pisteillä tai mikäli on pahasti häiriintynyt, salamalla.

Lisää aiheesta

  • Roolipelaamisen riemua

    Tässä lehdessä olen uusi. Nimeni ja kuvani näkyvät yllä. Joillekin lukijoille olen varmasti tuttu Mikrobitin sivuilta, jossa viime vuoden syksyyn asti hoitelin Peliluolaa. Tästä numerosta alkaen palstani löytyy suunnilleen tältä paikalta.

    Palstallani aion keskittyä edelleen…
  • Roolipeli tappoi pelaajan!

    Roolipelaaminen on lyhyen historiansa aikana saanut osakseen paljon ennakkoluuloja ja suoranaista vastustustakin. Ennakkoluulot eivät ole niin vaarallisia ja väärät luulot on helppo oikaista, mutta roolipelien varsinainen vastustaminen on ikävämpi asia.

    Suomessa ropevastaisuus on jäänyt…
  • Taisteluun!

    Eräs kiinnostavimpia asioita roolipelien seikkailuissa ovat epäilemättä taistelut. Monessa pelimaailmassa ja -kampanjassa ne ovat oleellinen osa peliä ja sen tapahtumia. Pelataan sitten örkkejä vilisevässä Keski-Maassa tai Darth Vaderin hallitsemassa Imperiumissa, aina löytyy vihollisia…