NHL 14 (PS3) – Fyysinen pelote

Your caption text here

NHL 14 kumartaa jääkiekon kirjoittamattomalle koodistolle. Kaukalossa kurinpidosta eivät vastaa tuomarit vaan nyrkkisankarit.

NHL-sarjan pääuudistukset painottuvat tätä nykyä vuorovuosin joko taitokiekkoon tai rymistelyyn. Viime vuonna remontoitiin luistelua, kuluvalla kaudella keskitytään taas fyysiseen peliin.

Kurinpitoryhmän sijasta lisärangaistuksia jakelevat tappelijat, jotka ryntäävät suojelemaan joukkueensa tähtipelaajaa vaikka kaukalon toiselta laidalta asti. Hetkittäin EA Sportsin NHL muistuttaa Fight Night -sarjaa, kun ukot tarttuvat toisiaan rinnuksista.

Koolla on väliä

NHL 14 lainaa FIFA-sarjasta tuttua fysiikkamoottoria, jonka ansiosta ukot reagoivat kontaktiin aiempaa monipuolisemmin ja uskottavammin. Taklausten lisäksi kaukalossa sattuu vahinkotörmäyksiä ja jopa ketjureaktioita, kun taklattu äijä keilaa kaatuessaan nurin myös syyttömän sivullisen. Koukkimisen sijaan hyökkääjän voi yrittää kampittaa vaikkapa heittäytymällä tämän luistelulinjalle.

Ukkojen vauhti, taitoarvot ja sijoittuminen vaikuttavat oleellisesti kontaktitilanteisiin. Detroitin kolossaalinen voimahyökkääjä Todd Bertuzzi pitää taklauksissa paremmin pintansa kuin hipaisusta lakoava ketjukaveri Valtteri Filppula. Jättiläismäisellä Zdeno Charalla jyrätessä ei tarvitse edes tökkiä taklaustattia, pelkkä kontakti riittää vastustajan teilaamiseen.

Uuden fysiikkamoottorin myötä kaukalossa rytisee aiempaa railakkaammin. Bravuurikseni muodostuneen lonkkataklauksen tehoa on sentään laskettu, joten pelkkä hipaisu ei enää lennätä vastustajaa kiertoradalle. Mailojen käyttäytymiseen uudistuksella ei ole vaikutusta. Kepit muuttuvat toisiinsa osuessaan hologrammeiksi, mikä syö kontaktitilanteiden uskottavuutta.

Muutaman vuoden käytössä ollut tappelusysteemi on laitettu kokonaan uusiksi. Turpakäräjiä ei käydä enää tappelijan näkökulmasta vaan normaalista pelinäkymästä. Hektisen nappirämpytyksen sijaan kahinoihin on pyritty luomaan taktista otetta. Holtiton iskujen jakeleminen ei takaa tyrmäystä, sillä matsi saattaa päättyä yhteen mojovaan osumaan.

Nyrkkihippasille ei enää ajauduta vain yhteisestä sopimuksesta. Perinteisen lätkäkoodiston mukaisesti tähtipelaajan telomisesta joutuu vastaamaan verenhimoiselle virtuaali-Gilliesille, joka syöksyy nyrkit tanassa taklaajan kimppuun. Säädin tappelut lopulta kokonaan pois päältä, kun oletusasetuksillakin oikeutta jaettiin vähintään kerran erässä.

Mies maskin takana

NHL 14 hioo edeltäjänsä esittelemää luistelumoottoria. Pakit ovat oppineet sirklaamaan taaksepäin, mikä helpottaa hyökkääjän vauhdissa pysymistä. Äijät pystyvät tekemään myös aiempaa terävämpiä käännöksiä kovassakin vauhdissa, minkä huomaa etenkin karvatessa.

Luistelun lomassa voi kynäillä erilaisia harhautuksia, joissa kiekko irtoaa hetkeksi lavasta. Kikoissa ei sinänsä ole mitään mullistavaa uutta, mutta niiden tekeminen on aiempaa helpompaa. Harhauttelu hoidetaan ohjaustatin ja hartianapin yhdistelmällä, eikä mailatattiin tarvitse välttämättä koskea. Uudistuksen myötä kikkojen yhdisteleminen on entistä helpompaa ja sulavampaa, joskin niiden onnistuminen riippuu myös äijän taitoarvoista.

Pakkeja ja maalivahteja voi hämätä myös pyörähdysliikkeellä, joka onnistuu napin painalluksella. Ennustan pyörähdyksestä verkkomatsien kestosuosikkia. Toivottavasti siitä ei kuitenkaan kehkeydy pomminvarmaa maalikikkaa. Itse luotan vain perinteiseen mailaharhautteluun, joten uudet kikat eivät muuttaneet hyökkäysrutiinejani.

Hyökkäyspäässä maskin merkitys on korostunut. Aavistuksen otteitaan parantaneet veskarit yllätetään joko lihamuurin takaa tai pakin jaloista lähteneillä kudeilla. Arvaamattomuutta hyökkäyspeliin tuo entistä autenttisemmin pomppiva kumilaatta, joka ei tartu automaattisesti paluukiekkoa kyttäävän hyökkääjän lapaan. Puolihuolimattomat sutaisut saattavat poikia räkäisiä kimmokemaaleja.

Your caption text here

Tuttu pelikirja

Tekoäly on ollut iän kaiken NHL-sarjan syntilistan kärjessä. NHL 14 lievittää pahinta tuskaa, mutta ei poista perusongelmaa. Vastustajana konetta leimaa kaavamaisuus, pelikaverina kädettömyys.

Tekoäly hyödyntää uusia harhautuksia luikerrellessaan maalintekosektorille. Mikäli keskialue on tukossa, kone heittää kiekon päätyyn ja painii sen haltuunsa. Hyökkäysalueella tekoäly kierrättää muutamaa peruskuviota. Siniviivalta heitetyt matalat kudit, B-pisteen vierestä kiskaistut etukulmavedot ja laidalta maalin eteen kurvaaminen kuuluvat edelleen sen repertuaariin.

Puolustamisen joutuu hoitamaan yksin, sillä koneen kaitsemat pelikaverit tyytyvät omassa päädyssä rusettiluisteluun. Puolustuspäässä lievää kismitystä aiheuttaa myös tekoälyn yli-inhimillinen kyky kesyttää päädyssä pomppivat irtokiekot. Vain yhtä äijää ohjattaessa hyökkäysten käynnistäminen on työn ja tuskan takana, koska konepakit eivät osaa avata peliä.

Hyökkäyspäässä on otettu edistysaskelia. Maskimiehet osaavat väistellä kuteja ja saattavat jopa hypätä kiekon tieltä. Ylivoimakuvioiden jauhaminen on mielekästä, kun kiekottomat ukot hakevat aktiivisesti vetopaikkoja ja osaavat reagoida kiekollisen liikkeisiin. Hyökkäyksiin lähdöissä tekoäly tosin ajautuu turhan innokkaasti paitsioon.

Vielä yksi vuosi

Mikäli NHL 14:ää on uskominen, kiekkoammattilaisia eivät juuri maalliset murheet paina. Oman suojatin uraan keskittyvässä uramoodissa täytyy hoidella myös kaukalon ulkopuolista elämää. Lätkimisen lomassa hassutellaan haastatteluissa, rellestetään pelikaverien kanssa ja rahastetaan sponsorisopimuksilla. Ei ihme, ettei Teemu Selänne malta lopettaa mittavaa NHL-uraansa.

Monivalintatehtävät vaikuttavat fanien, valmennusjohdon, joukkuekaverien ja läheisten mielialoihin. Fanien suosio tuo sponsoreita ja läheisten tyytyväisyys parantaa pelisuorituksia. Joukkueen sylkykupiksi joutuminen vähentää pelikaverien syöttöhalua, koutsin epäsuosio taas tietää vilttiketjua. Osakkeitaan voi jokaisella rintamalla parantaa loistamalla kaukalossa.

Idea on hyvä, mutta uudistunut uramoodi jää lopulta laimeaksi. Media- ja ihmissuhteiden hoitaminen muuttuu nopeasti rutiiniksi. Olisin myös kaivannut mahdollisuutta hassata tienatut rahat ökykaaroihin, ravintolabisnekseen ja uhkapeleihin. Uramoodi ei vedä viihdyttävyydessä vertoja esimerkiksi indiefutis New Star Soccerille.

Managerointiin keskittyvä kausipeli on kokenut lähinnä kosmeettisia muutoksia. Uramoodia saa halutessaan jauhaa jälleen myös tutuilla lätkälegendoilla. Verkon puolella voi luoda oman kiekkodynastiansa kahdessa entuudestaan tutussa pelimuodossa. Jos sietää ihmisiä joukkuekavereinaan, EASHL-liigassa riittää työsarkaa.

Your caption text here

Katseet tulevassa

Kivana bonuksena mukana on myös NHL 94:n muokattu neoretroversio, jossa säännöt voi heittää romukoppaan ja hypätä tutun sinertävälle jäälle. Pelkistetyt kontrollit ja vauhdikas rymistely sopivat hyvin kimppakivaan. Yksinäiselle uusi pelimuoto jää vain kevyeksi välipalaksi.

Ulkoasu on säilynyt pääsääntöisesti entisellään. Huvittavana yksityiskohtana jäähyaitiossa nököttää nokkapokan jälkeen mustasilmäisiä riitapukareita ruhjeita poskissaan. Tunnelmaa pyrkii kohottamaan myös hassunhauska selostuskaksikko, jonka vitsit eivät naurattaneet toissa vuonnakaan. Joko miehet selostuskopissa tai ainakin hokemat olisi syytä vaihtaa.

Uusittu fysiikkamoottori ja muutamat pienet viilaukset hienosäätävät pelitasapainoa, mutta muutoin NHL 14:n kärkiuudistukset ovat jopa tavanomaista laimeampia. Suuren urheilujuhlan sijaan ilmassa on tulevan odotusta. Katseet on selvästi siirretty jo uuden konsolisukupolven NHL-debyyttiin.

Änärien pisteyttäminen on yhtä kinkkistä kuin valmennuspestin säilyttäminen KHL:ssä. Jos olisin yhtä liipaisinherkkä kuin venäläisseurojen omistajat, arvosana alkaisi seiskalla. Se olisi ylireagoimista. Puutteistaan huolimatta NHL 14 on viihdyttävä kiekkopaketti, jonka parissa vierähtää rattoisasti taas yksi lätkäkausi.

Lasse Kyllönen

NHL1/NHL2

Tappeluissa muut äijät jäävät jäälle seuraamaan näytöstä.

NHL3

Datsjuk uittaa kiekon pakin mailan alta.

NHL4

Myös veskarit reagoivat aiempaa aidommin kontaktitilanteisiin.

NHL5

Tanner tömisee ja miestä kaatuu, kun isot äijät törmäävät.

 

 

 

80

Lisää aiheesta