NHL 16 - Tasonnoston paikka

Siniviivakuti on jälleen kerran lipsahtanut maaliin.

Uuteen kauteen valmistautuvan EA Sportsin on parannettava surkeasta viime vuodesta. Nyt pelataan uskottavuudesta.

Kun viime kauden lopussa Kimmo Timonen ojensi Stanley Cup -pokaalin Teuvo Teräväiselle, hetkessä oli vahvaa symboliikkaa. Kaiken kokenut konkari väistyi takavasemmalle, kapeaharteinen tulokas otti pokaalin ja kaukalon haltuunsa. Nuoret suomalaiskiekkoilijat luistelivat vahvasti esiin viime NHL-kaudella: Aleksander Barkov, Sami Vatanen, Jyrki Jokipakka ja kumppanit nousivat uudelle tasolle.
EA Sportsille taas viime NHL-kausi oli täysi katastrofi. NHL 15 julkaistiin karkean vaillinaisena, sillä lätkästä puuttui aluksi jopa perinteinen Playoff-pelimuoto. Tilannetta ja pelimuotoja paikkailtiin päivityksillä pitkin vuotta, mutta vahinko oli ehtinyt jo tapahtua. Kiireellä väsätty uuden sukupolven kiekkopeli jäi monilla lätkäfaneilla ostamatta. Minäkin jätin Änärin kaupan hyllylle.
EA Sportsin NHL-tiimillä on niskassaan kovat paineet, sillä pelinkehittäminen on EA:n silmissä kovaa tulosurheilua. Viime vuonna jäätiin ulos pudotuspeleistä, tänä vuonna on palattava playoff-joukkueeksi. Toinen peräkkäinen mahalasku olisi samanlainen skandaali kuin Montreal Canadiensin jääminen liigajumboksi.
 


Peli kertoo kaiken

Hutivuoden jälkeen NHL 16 ottaa askelia oikeaan suuntaan. Eron huomaa myös jäällä: tekoäly liikuttaa kiekkoa fiksummin, kiekottomat pelaajat sijoittuvat järkevämmin ja puolustajat peittävät syöttölinjoja paremmin. Korkeimmilla vaikeusasteilla tekoäly kierrättää kiekkoa ärsyttävän tehokkaasti, jolloin yksittäisen ihmispelaajan on todella vaikeaa riistää kiekkoa. Tekoälytoverit katkovat syöttöjä kohtalaisesti, vaan eivät tajua lähteä ajoissa irtokiekkojen perään.
 Puolustaminen menee helposti perässä luistelemiseksi ja laitarymistelyksi. Toinen vaihtoehto on peittää laukauksia kropalla tai pitkällä mailalla. Hyökkäyspäässä toimivat pitkälti samanlaiset taktiikat kuin aiemminkin. Laukaukset keskeltä pakkien jaloista ovat aina vaarallisia, maalivahdin kilpipuolelle suuntautuvat kudit aiheuttavat rebound-kiekkoja ja jätöt toiseen aaltoon avaavat maalipaikkoja.
Tuttuun tyyliin myös siniviivalämärit uppoavat epärealistisen usein reppuun. Taaksepäin liukuva ja lämäriä virittävä pakki on huvittava näky, mutta maalivahdin hymy hyytyy siinä vaiheessa, kun lyöntilaukaus kilahtaakin yläputken alle. Vain Jutin tuuletus puuttuu. Tosin kikka toimii myös aivan maalin edessä, jos puolustus ei ehdi torppaamaan hyökkääjää.
Peliväline käyttäytyy aiempaa realistisemmin. Kiekko ei pysy pelaajien lavassa liimattuna ja kumilätkä pomppii ruuhkatilanteissa ennalta-arvaamattomasti pelaajalta toiselle. Vaikka kiekkoilijat ottavat pelivälineen haltuun aiempaa sulavammin, välillä näkee hämmentäviä suorituksia. Syöttöä odottava hyökkääjä saattaa viime hetkellä kääntyä väärään suuntaan ja kadottaa kiekon, toisinaan syöttö jää jalkoihin eikä pelaaja saa sitä millään haltuunsa. NHL:n sijaan peli muistuttaa ajoittain kaveriporukan puulaakisarjaa.
Muutama vuosi sitten takalinjoja hallitsivat isot mörököllit, jotka kolasivat nurin kaikki b-pisteelle pyrkivät hyökkääjät. Taklauspeli on edelleen merkittävässä roolissa, mutta ukot pysyvät aiempaa paremmin pystyssä. Theoren Fleuryn kokoisen taskuraketin on silti turha yrittää työntyä väkisin puolustajien reviirille.
 Luistelun ja fysiikan mallintaminen ovat Änärin ikuisia kehityskohteita. Vaikka kummassakin on tapahtunut pientä edistystä, pienissä tiloissa puikkelehtiminen ja nopeat käännökset eivät ole vieläkään niin sujuvia kuin toivoisin. Parannettavaa on myös mailan mallintamisessa, sillä kepillä ei tunnu olevan minkäänlaista massaa tai fysiikkaa. 

Coloradon pakit ovat pian pylly vasten pyllyä, kun Niederreiter veivaa vauhdilla ohi oikealta.


Farmista taalaliigaan

Moninpelaajat kirosivat NHL 15:n rajoittunutta pelimuotovalikoimaa, sillä netissä pystyi tahkoamaan ainoastaan 1vs1-matseja. Hip ja hurraa, NHL 16:n myötä myös 6vs6-mittelöt palaavat. Nettimatseissa kannustetaan yhteistyöhön. Pelurilleen pitää valita pelityyli (voimahyökkääjä, snaipperi, jarruketjun jyrä), eikä ketjuun mahdu viittä Kovaltshuk-tyyppistä taiteilijaa.
Muitakin pelimuotoja on viilailtu vuoden aikana. Managerointiin keskittyvässä Be a GM:ssä uutta on pelaajien moraali. Kolmosketjun sentteri voi valittaa peliajastaan ja myrkyttää pukukopin ilmapiiriä, jolloin paras valinta on heivata mies yli laidan. Pelaajien moraali on toisinaan aika häilyvää: kohtelustaan ärsyyntynyt ja siirtoa hiljattain pyytänyt peluri saattaa silti allekirjoittaa jatkosopimuksen. Virtuaalimaailmassakin raha ratkaisee monet pulmat.
Be a GM antaa vapaat kädet tehdä pelaajakauppoja ja skoutata uusia pelaajia, mutta pitemmän päälle managerointi kumisee onttouttaan. Pelaajien kanssa ei voi neuvotella kesken kauden uudesta sopimuksesta, palkkapyynnöt eivät perustu pelaajan edellisen kauden tilastoihin, kunnollinen skouttausmateriaali hupenee parissa vuodessa... Parantamisen varaa on paljon.
Be a Prossa hypätään yksittäisen pelaajan hokkareihin. Kehittyminen perustuu jäällä tehtyihin asioihin. Jos tykittää paljon maaleja, laukaisutarkkuus paranee. Jos taklaa kaikkea mikä liikkuu, taklaustaito ja voima lisääntyvät. Valitettavasti Be a Pro kärsii samankaltaisista epäloogisuuksista kuin managerointi. Vaikka takoisi taululle järkyttävät tehot, valmentaja saattaa pudottaa parhaan maalintekijänsä kakkos- tai kolmosketjuun.
Lisäksi pelimuoto kaipaisi ympärilleen lisää kromia. Heittäytyisin alter egoni housuihin aivan eri tavalla, jos pystyisin kommunikoimaan ketjukavereideni kanssa tai osallistumaan valmentajatapaamisiin. Nousun farmiliigasta NHL:n tähtipelaajaksi pitää näkyä, kuulua ja ennen kaikkea tuntua.
Pelimuodoista parhaimmaksi nousee jälleen Hockey Ultimate Team, jossa rakennetaan parasta mahdollista joukkuetta buusteripakoista kerätyillä korteilla. Pakkoja voi hankkia joko oikealla valuutalla tai pelinsisäisellä rahalla. Mikromaksuista voi olla montaa mieltä, mutta tapa näyttää vakiintuneen EA Sportsin urheilupeleihin. HUTin käyttöliittymä on kummallisen kankea verrattuna FIFA:n vastaavaan pelimuotoon. Epäselvän ulkoasun ja käyttiksen takia kokoonpanomuutosten tekeminen ja taktiikoiden vaihtaminen käyvät työstä.
Uutuutena HUT päästää pelaamaan divisioonakiekkoa myös tekoälyvastustajia vastaan. Kun voittaa sarjansa, nousee kovempaan divisioonaan. Uudistus on tervetullut, mutta olisin kaivannut mahdollisuutta pelata paikallisesti tekoälyä vastaan kaverin kanssa. FIFA:ssa tämä on jo arkipäivää. Matseista saa aivan eri tavalla irti, kun rinnalla on ihminen tekoälyn sijaan.


 
Uskottavuutta naamakarvoilla

Lätkään on lisätty visuaalinen valmentaja, joka antaa tietoa käytännössä kaikesta mahdollisesta. Valmentaja näyttää syöttö- ja laukaisusuunnat, vinkkaa hävityn aloituksen jälkeen mikä meni pieleen ja opastaa puolustuspäässä oikeanlaiseen taklauspeliin. Jos kaikki visuaaliset vinkit ovat päällä, kaukalosta tulee erilaisten vyöhykkeiden ja värien sekamelska. Valmentajasta onkin eniten hyötyä, jos tiedostaa omat kehityskohteensa. En ole aloituksissa parhaimmillani, mutta vinkkien avulla aloitusvoittoprosenttini nousi selvästi.
 Audiovisuaaliselta anniltaan lätkä on asiallinen. NHL-areenat on mallinnettu tarkasti, runsaspäinen yleisö ja maskotit elävät voimakkaasti pelissä mukana ja animaatio näyttää hyvältä. Kun kiekkoilijoita tarkastelee lähempää, huomaa, että monet pelaajista eivät näytä itseltään. Playoff-parrat kasvavat kyllä komeasti, mutta äijät pitäisi silti pystyä tunnistamaan tuuhean puskankin alta.
NHL 16 on kuin Leijonat Kari Jalosen ohjaksissa. Vaikka perusasiat ja asenne ovat kunnossa, se jokin puuttuu. Jalosen kurinalaisessa pystysuunnan jääkiekossa keskitytään pitämään oma maali koskemattomana ja eliminoimaan vastustajan parhaat aseet, mutta omasta hyökkäyspelistä uupuu yllätyksellisyys. NHL 16:n tapauksessa paketista puuttuvat yllätyksellisyys sekä se todellinen killeripelimuoto. HUT ja 6vs6-moninpeli ovat kelpo hupia, mutta esimerkiksi FIFA:n viihdyttävyydestä jäädään kauas. Selvästi huomaa, että FIFA vie kehitystä ja NHL saa herkut seuraavaksi kaudeksi.
NHL 16 etenee pudotuspeleihin, mutta noutaja tulee jo ensimmäisellä kierroksella. Pienet virheet ratkaisevat loppupeleissä paljon.

 

NHL 16

Arvosteltu: Xbox One
Saatavilla: PS4
EA Canada/ Electronic Arts
Versio: Myynti
Moninpeli: 2–4 samalla koneella, verkossa 2–12
Ikäraja: 12

80