Kevättalvella, juuri iPadin saatuaan, Niko tarvitsi sille hyvä käyttösanan. Se oli täppäri, eikä mikään sormitietokone tai tabletti. Hiukan makusteltuamme – kännykkä, läppäri, täppäri – totesimme, että niinpä, sana on looginen jatko uusien, härpättimiä tarkoittavien sanojen sarjassa. Se ei tarkoita mitään muuta, mutta sen voi tulkita suomennokseksi joko tap the screen -pohjalta tai huonon tabletti-termin versiointina.
Niinpä aloimme johdonmukaisesti käyttää taulutietokoneista, sormitietokoneista, tableteista sun muista nimitystä täppäri. Hesari huomasi ja soitti toukokuun alussa. 8.5. taloussivuilla oli kevyeen sävyyn kirjoitettu juttu siitä, kuinka Pelit haastaa suuren ja mahtavan Hesarin ja peräti Kielitoimiston suosituksen käyttämällä sanaa, joka Hesarin mukaan on liian rahvaanomainen otsikoihin (mutta ei sanahirviö ”sormitietokonemarkkinat” mielestäni sen parempi ole).
Sanana täppäri ei suinkaan ole Nikon keksimä, vaan peräisin sieltä samasta Hesarin nimikilpailusta kuin sormitietokonekin. Täppäriä ehdotti tuolloin 269 henkilöä, sormitietokonetta kolme.
Heitin puolihuolimattomasti Hesarin jutussa, että jos täppäri yleistyy, pidän sitä Pelit-lehden ansiona. Olemmehan saaneet muitakin sanoja läpi yleiseen käyttöön, muun muassa moninpeli on ihan itseni keksimä sana multiplayerin tilalle. En tainnut ihan hulluja haaveilla.
Sen lisäksi, että entinen kollegani ihastui sanaan ja käyttää sitä nykyään puheessaan jatkuvasti, sana esiintyy myös toukokuun MikroBitissä, joka normaalisti käyttää tablettia. Huhujen mukaan eräs iso alan toimija harkitsee vakavasti sanan käyttöönottoa markkinoinnissaan.
Mutta kun Suomessa pääsee tiettyyn, isolevikkiseen lehteen, on maineensa huipulla. Muuta ei enää tarvita. Kiitos alakerran kollegat!