Mikä mahtaa olla tämän hetken seksikkäin pelikone? Onko se sujuvaan nettipelaamiseen houkutteleva Xbox, söpöherkkuja rouskuttava GameCube vai koko ajan laadukkaampia pelejä sylkevä PlayStation 2? Itse asiassa ei yksikään niistä.
Tällä hetkellä kuumin pelikone on PC, tuo harmaatorninen nurkassa nököttävä jötikkä. Paitsi että harmaat tornit ovat historiaa. Nykyään PC:itä myydään kaikenvärisinä ja -kokoisina aina muukalaiset mieliin tuovista hekumahassutuksista GameCuben kuutioestetiikkaa hakeviin olohuonekoristuksiin.
Muutaman vuoden välein pelimaailman kiemuraisessa syklissä tulee se hetki, jolloin hekumallisimmat pelit ilmestyvät PC:lle. Jos haluaa pelata Far Cryta tai Half-Life 2:sta NYT, PC on siihen ainoa mahdollisuus. Kunhan viime mainittu lukuisten viivästysten jälkeen joskus ilmestyy.
Joidenkin mielestä voi olla oireellista, että ne kaikkein odotetuimmat ja kuumimmat PC-pelit ovat edelleen 3D-räiskintöjä. Toimintapelin ystävää moinen ei liiemmin haittaa, ja onhan kyseinen genre ollut PC:n tärkein aikojen alusta, siis Wolfensteinista, lähtien.
PC-rauta on tällä hetkellä poikkeuksellisen edullista. Hyvän pelikoneen kasaa vajaalla tuhannella eurolla, eivätkä huippukuvakortit ole nekään hintavia. Konsolikurssiin käännettynä pelkästä sutjakkaasta näyttökortista saa toki pulittaa edelleen parin GameCuben verran kahisevaa. Mutta voihan PC:llä tehdä muutakin kuin pelata... kunhan unohtaa sen tosiasian, että se kaikki muu videoeditointia lukuun ottamatta onnistuu ongelmitta viiden vuoden takaisella kokoonpanolla.
Konsolipeleihin verrattuna PC-pelit käyttäytyvät edelleen tyystin eri tavalla. Suurelta osin tämä johtuu PC:n ja konsolien sisäisen arkkitehtuurin eroista. Hyvä esimerkki on Halon hyppääminen Xboxilta PC:lle. Yhtäkkiä sutjakka ja sujuva huippupeli muuttui hurjaksi tehosyöpöksi. Halon kanssa hikisenä painiskelevan huippu-PC:n konehuoneessa on paperilla tehoja vähintään kahden tai kolmen Xboxin edestä.
Lisäksi PC-pelit rakentavat käynnistyessään ja/tai kenttää ladatessaan käsittämättömän isoja väliaikaistiedostoja, jolloin latausajat voivat pahimmillaan olla lähes yhtä pitkiä kuin moderneilla konsoleilla. Outoa.
Kevään yllätyshitti Far Cry on sekin käsittämätön teho-, kiintolevy- ja muistisyöppö. Minun mukamas hyvässä peli-iskussa oleva PC:ni käryää, suhisee, valittaa ja natisee liitoksissaan, jos pelin kaikki kuvalliset herkut virittää äärimmilleen. Siitä huolimatta Far Cry käyttää koneen voimavaroja upeasti hyväkseen. Kerrankin tekninen osaaminen, kuvallinen loisto ja uudet pelilliset ideat lyövät kättä oivaltavalla tavalla.
Far Cry viekottelee viidakon suojiin jo pelkän grafiikkansa takia, ja aidontuntuiset, vaihtoehtoiset etenemisreitit ovat maittava kuluneen genren virkistäjä. Kävelisinkö polkua pitkin ja listisinkö vastaantulevan partion pyssyt tanassa vai hiipisinkö huvikseni porukan ohitse, kun se kerran on mahdollista? Ja - kappas - sukeltaminen pää edellä etuvasemmalla kauniisti helmeilevään lampeen on sekin varteenotettava vaihtoehto. Muiden hiippailupelien leikkimielinen ja teennäinenkin muka-muka-varjoissa hiipiminen on ihan eri asia kuin oikea sydän kurkussa seikkaileminen ja pusikosta toiseen sinkoileminen.
Pelkkää ruusuvedessä uimista PC-pelaaminen ei edelleenkään ole. Jos peli esimerkiksi yllättäen nykiä nylkyttää tai toimii muuten kummallisesti, vaikkapa kaatuu kerta toisensa jälkeen, vika voi olla kehnossa koodissa, korjaustiedoston eli patchin puutteessa tai meikäläisen asetuksissa ja ajureissa. Lista mahdollisista virhelähteistä on aivan liian pitkä.
Konsoleilla vika on aina ja yksinomaan pelintekijöissä, ja aina voi lohduttautua sillä, että peli keljuilee kaikilla muilla ikään, sukupuoleen ja maanosaan katsomatta samalla tavalla.
Ajuripäivitykset sun muut härdellit ovat siis edelleen arkipäivää, mutta onneksi normaalijärkisen hallittavissa. Pienet tekniset huolet voi antaa anteeksi, huipulla kun on tapana tuulla ja kolista.
PC-pelaaminen ei ole edelleenkään massojen hupia. Jonkun tilaston mukaan huippupelikuntoon varustettuja PC:tä olisi maailmassa vain miljoona kipaletta! Toisaalta koskaan ennen PC-pelaaminen ei ole tullut näin lähellä suurta yleisöä. Oireellisin merkki tästä ovat pelikauppojen lisenssihutusta täyttyvät PC-hyllyt. Tätä menoa PC-hyllyä ei vuoden-parin päästä enää erota Xbox-osastosta. Olohuone-, televisio- ja multimedia-PC:t, ehkäpä myös kannettavat tietokoneet, vievät kehitystä vääjäämättä samaan suuntaan.
PC käy tällä hetkellä kuumana myös sanan varsinaisessa merkityksessä. Vesijäähdytykset sun muut hilapimpulat ovat innokkaan koneveikon unelma. Muut näpertelevät erilaisten supertuulettimien ja jäähdytyskampojen kanssa saadakseen huoneen täyttävän surinan ja purinan siedettävämmäksi. Tällaisesta rakkaan rakkineen virittelystä eivät konsolinomistajat pääse konsaan nauttimaan.
Mutta hei, ei konsolifriikkienkään kannata ahdistua. Vaikka kaunein, sujuvin ja toimivin Final Fantasy XI -nettipelikokemus on tällä hetkellä PC-pelaajien omaisuutta, kohta saamme kouraamme jälleen uudet pelikonsolit. Silloin PC muuttuu kuin taikaiskusta samaksi vanhaksi tutuksi PC:ksi, harmaatorniseksi, näpertelevän nörttikansan toteemiksi, nälkäiseksi näyttökortti- ja lisämuistisyöpöksi. Ainakin hetkeksi.
