Suomi heräsi markkinoimaan

Voi Rovio minkä palveluksen teit Suomen pelitaloille! Lopultakin ne huomasivat markkinoinnin arvon!

En muista, missä sen kuulin, mutta sen lauseen muistan ikuisesti: ”Me tehtiin maailman paras peli, mutta kukaan ei ostanut sitä.” Se on liiankin tyypillinen pienen pelitalon ajatus: kun peli on valmis, se siitä. Kyllä se itsestään myy.

Mutta kun ei myy. Jos et kerro, että olet tehnyt pelin ja saanut sen julkaistua, kukaan ei myöskään tiedä sitä. Markkinointi on yksinkertaisimmillaan vaikka sitä, että lähettää minulle sähköpostia ja saa sillä edes mahdollisuuden päästä lehteen. Jos ei lähetä, ei ole sitäkään mahdollisuutta. Jos pelibudjettiin sisältyy markkinointirahaa, ollaan jo tosi pitkällä.

Suomen peliala on Rovion ansiosta nostanut profiiliaan merkittävästi. Nyt peliala kiinnostaa, siitä puhutaan ja uutisoidaan. Vaikka uutiset menevät edelleen Rovio edellä, kiinnostus muuhunkin on herännyt. Ja se on hyvä se.

Suurin osa Suomen pelistudioista on pieniä, niitä menee ja tulee. Joku panee lapun luukulle ensimmäisen pelin jälkeen, mutta saattaa hetken päästä jo perustaa uuden. Neogamesin Koopee Hiltusen mukaan pelitaloja on viimeisen kolmen vuoden aikana perustettu yli 30, ja kokonaismäärä yltää jo yli 70:n. Toisaalta noin kolmannes on myös kadonnut viimeisen kolmen vuoden aikana.

Digijakelun myötä tilanne pelitaloissa on dramaattisesti muuttunut. Siinä missä ennen pelille haettiin julkaisija, joka huolehti myös markkinoinnista, nyt kaikki on tehtävä itse. Pelikooderi koodaa, ei hän markkinoi. Siksi Neogames (eli suomalaisten pelitalojen kattojärjestö) panostaa nyt vahvasti markkinointikoulutukseen.

Markkinointi ei tarkoita sellaisia valtavia hankkeita kuin Rovio tekee: on aika ainutlaatuista päästä Angry Birds Rion myötä Superbowliin (mainospaikka maksaa normaalisti noin 3 miljoonaa dollaria) tai brändätä Finnairin Singaporen-kone omilla hahmoillaan. Markkinointi voi olla paljon pienempiä asioita. Se, mikä Roviolta kannattaa oppia, on oman pelihahmonsa hyödyntäminen leluissa, paidoissa ja ties missä, Rovion tuloksesta jo 40 prosenttia tulee krääsästä. Toinen asia on tapa pitää peliä hengissä koko ajan lisäämällä säännöllisin väliajoin uutta pelattavaa. Näin peli pysyy top-kympissä ja ihmisten silmissä.

Koska Suomen pelialalla kuhisee näin valtavasti, suomalaiset pelit näkyvät myös Pelit-lehdessä yhä säännöllisemmin. Tähän lehteen ilmaantui liki yllättäen peräti neljän suomalaispelin arvostelu, suomalaiset pelintekijät pitävät säännöllisesti Sisäpiiri-palstaa ja toimitus yrittää parhaansa mukaan pysyä ajantasalla. Auta meitä siinä. Pelintekijänä se voi olla sinulle elämän ja kuoleman kysymys.

Lisää aiheesta

  • Pääkirjoitus: 250 lehteä myöhemmin

    Tämä juttu pitää alkaa jo miltei muinaisista roomalaisista. 23 vuotta sitten Suomi oli täysin toisenlainen kuin nykyisin: televisiokanavia oli kaksi, kännyköitä ei vielä ollut ja pelikelpoiset pc:t maksoivat monta kymmentä tuhatta markkaa.
    Silloin 250 lehteä sitten, emme mitenkään…
  • Pääkirjoitus: Pelikansan edustajat

    ELinkeinoministeri Jan Vapaavuori oli pitämässä juhlapuhetta Finnish Game Awardsissa, jossa juhlittiin pelialan 20-vuotistaivalta. Tosin me jo kauemmin pelialalla olleet olimme sitä mieltä, että termi oli väärä. Suomen "oikea" peliteollisuus syntyi varmaankin 20 vuotta sitten Housemarquen…
  • Pääkirjoitus: 20 vuotta Eekolmosta

    Jo ennen E3:sta pelejä esiteltiin muun muassa ECTS-messuilla Lontoossa parhaimmillaan kaksi kertaa vuodessa sekä Consumer Electronics Show’ssa Las Vegasissa. Sitten ala alkoi paisua ja Los Angelesiin perustettiin ne ainoat oikeat pelimessut.
    Olin mukana jo ensimmäisessä tapahtumassa – minä…