Talviunille

Kiivas konsolitaisto on kääntynyt rennoksi kesähölmistelyksi. Kaksi uutta markkinoille tullutta konsolia eivät pystyneet nekään piristämään jokavuotista hyvien pelien uupeloaikaa. Kesäisin konsolipelaaminen vaipuu talviunille mikäli julkaisulistoihin on uskominen. Kaikkein odotetuimmat pelit ilmestyvät kauppoihin loppuvuonna ja mieluusti juuri joulun alla.

Kesäkuussa kauppoihin sentään tulee julkaisulistojen mukaan muutama uusi peli, mutta heinä- ja elokuuksi julkaisutahti lähes tyrehtyy. GameCuben omistajia muistetaan heinäkuussa Mario Sunshinella, mutta vain ja ainoastaan Japanissa.

Pelitalojen logiikka on tietenkin järkevä ja kiistaton. Suurin osa peleistä ostetaan muutaman viikon aikana ennen joulua, joten kaikki hyvät pelit kannattaa julkaista silloin. Syynä jouluiseen ostobuumiin saattaa tosin olla sekin, että suurin osa muutenkin hyvin kaupaksi käyvistä peleistä julkaistaan juuri silloin. Melkoinen pelisuma yllätti viime jouluna ja melkoinen pelisuma on odotettavissa täksikin jouluksi. Eikä tarvita kovin kummoisia ennustajanlahjoja jos ennakoi jokusen alkusyksyksi listatun huippupelin julkaisuajankohdan siirtyvän taas kerran joulunalusviikolle.

Luulisi, että pelitaloille kelpaisivat markat myös kesäkuussa elokuusta puhumattakaan. Hyvä peli myy milloin tahansa hyvin. Minä voisin ottaa ihan hyvin vastaan keskivertopelien ryöpyn joulukuussa, jos voisin ostaa huippupelejä tasaisesti ympäri vuoden. Pienemmät pelikaupat hyötyisivät nekin tasaisemmasta laatupelien julkaisupolitiikasta. Isot ketjut voivat tasoittaa myyntiään äänilevyillä ja DVD-julkaisuilla sekä resursoida työvoimansa ja sijaisensa kysynnän ja kausien mukaan.

Kiireellä joulumarkkinoille kyhätyt, jopa bugiset sesonkipelit eivät tee ketään onnelliseksi. Muutama kuukausi lisää viimeistelyaikaa tekisi hyvää julkaisulle kuin julkaisulle. Jouluisella pelisumalla on sellainenkin haittapuoli, että vähemmän hypetetty ja mainostettu, mutta muutoin mallikas peli hukkuu isompien jalkoihin.

Pelilehtien sivut täyttyvät talvisin kaikkein odotetuimmista julkaisuista. Kesäkautena loistopelien arvosteluista on puolestaan pulaa, jolloin lehtikin saattaa tuntua vastaavasti oudon keskinkertaiselta. Lukijat haluavat lukea hyviä arvosteluja hyvistä peleistä tai erinomaisia arvosteluja surkeista peleistä. Keskinkertaiset arviot keskinkertaisista peleistä ovat myrkkyä niin arvostelijoille kuin lukijoille.

Toki poikkeuksia tästä julkaisupolitiikan kultaisesta säännöstä on. Final Fantasy X tuli kauppoihin toukokuun loppupuolella ja Medal of Honor kesäkuussa.

Muutama huippupeli ei kuitenkaan kesää tee.

Vääristyneeseen julkaisupolitiikkaan vaikuttaminen ei ole helppoa, vaikka omalla kukkarollammehan me olemme itsemme tähän tilanteeseen äänestäneet. Jos ostaisimme pelimme ihan piruuttaankin kesäisin, pelitalot huomaisivat ennen pitkää, että tasaisempi ja järkevämpi julkaisupolitiikka kannattaa sittenkin. Mutta kukapa hullu jaksaisi odottaa kuukausitolkulla, jotta vihdoin pääsisi Metal Gear Solid 2:n kimppuun. En minä ainakaan. Niinpä kuivat kesäkaudet jatkuvat ja jouluviikolla huhkitaan taas kerran tonttuhatun hikinauhat puhki.

Lisää aiheesta

  • Viimeinen

    Kaikki loppuu aikanaan. Niin myös kolumnini. Melkein sata palstaa on paljon, kuukaudesta toiseen ja toiseen. Joskus on pakko vetää henkeä.

    Viimeinen virallinen palsta pakottaa pohtimaan, mitä on tapahtunut (omassa) pelaamisessa ja peliteollisuudessa sitten ensimmäisen vuonna 1998…
  • Sellofaanin suloinen suhina

    Tietoa peleistä tulee joka tuutista, radiosta, televisiosta, netistä ja lehdistä. Aina näin ei ole ollut.
    Nykyään peliuutisia ja pelejä sivuavaa tietoa löytää aviisista kuin aviisista. Internet pullistelee pelisivuja ja jokaisella pelillä on omat kotisivunsa. Pelikuvat, trailerit ja demot…
  • Oma imu paras imu

    Jotkin pelit imuttavat, jotkin eivät. Joskus huonokin peli voi niitata nojatuoliin viikoksi. Mikä tekee pelistä imukykyisen?
    Pelit imuttavat meistä jokaista eri tavoin. Toinen jumittuu yksinkertaiseen puzzlepeliin, toinen tutkailee sivilisaationsa etenemistä aamuyöhön kolmannen ihmetellessä…