www.turtlebeach.com
Laadukkaat pelikuulokkeet ovat pitkään olleet tietokonemiesten perusoikeus. Nyt konsolisteillekin tarjotaan pelimallin Peltoreita.
Jokainen Xbox 360:n verkkopelejä kokeillut tietää, että mikkisoftan oma kuulokemikki on ergonomialtaan kaukana toimivasta. Hankaluudet kasvavat entisestään, jos johdollista sankaluuria yrittää tunkea kuulokkeiden alle öisien pelisessioiden aikana. Turtle Beachin kuulokkeet ratkaisevat kerralla kaksi ongelmaa, sillä äänenlaadun ohella myös ergonomia paranee.
Jämerät kuppikuulokkeet suorastaan huokuvat laatua. Sangat eivät nitise ja kevyet kuulokkeet istuvat korvien päälle kuin valettu. Äänenlaatua ei voi isommin moittia, vaikka pientä kohinaa on havaittavissa metelin hiljetessä. Kuulokkeet toistavat poikkeuksellisen hyvin myös matalat taajuudet, eivätkä ne päästä mekkalaa muiden kuultavaksi. Toiseen kuppiin sijoitetun tehostenapin avulla bassojytkettä voi halutessaan kasvattaa, mutta valitettavasti korkeampien taajuuksien kustannuksella. Ääni säröilee, jos bassotehosteet ovat täysillä. Kuulokkeiden vaimennus pelittää mallikkaasti, sillä riittävän kovilla äänenvoimakkuuksilla kuulokkeiden ulkopuolelle jäävä maailma lakkaa olemasta.
Langattomat kuulokkeet vaativat yleensä lähettimelleen verkkovirtapistokkeen. Ear Force kiertää tämän ongelman, sillä lähetinmokkula ottaa virtansa usb-liittimestä. Lähettimen voi siis liittää boksin jatkeeksi, jolloin se käynnistyy samaan aikaan konsolin kanssa. Minä liitin kuulokkeet televisiosta löytyvään usb-porttiin. Mehevän äänenlaadun ansiosta kuulokkeet toimivat hyvin myös elokuvakäytössä.
Jos kilpparikuulokkeilla haluaa korvata Xboxin sankaluurin, ohjaimen ja korvavoiman välille pitää kytkeä kaapeli. Johto on onneksi riittävän pitkä ja soiron varressa on säätimet mikrofonin mykistystä varten. Mikki päästää meteliä läpi kuulokkeille, joten siihen ei tarvitse huutaa kurkku suorana. Äänenlaatu ei verkkokeskustelussa vakuuta, mutta uskoisin pakkausmenetelmällä olevan tähän paljon suurempi vaikutus kuin itse kuulokkeilla.
Ear Forcen suurin kompastuskivi on paristokäyttöisyys. Yli sadan euron hintalapulla varustetuissa kuulokkeissa luulisi jo olevan ladattavat akut. Tosin kahdesta sormiparistosta riittää virtaa pitkäksi aikaa, sillä vehje tajuaa sammuttaa itsensä muutaman minuutin hiljaiselon jälkeen.
Arvostelu on luettavissa pelit.fi:ssä 2.6.2010.
David Bowie halusi olla sankari edes päivän. Majestyssa on tarkoitus pitää bowiet hengissä mielellään pitempään.
Majesty 2 on eräänlainen SimKingdom, jossa lauma sankareita puolustaa kuningaskuntaa hirviöiltä. Pelaajapa ei ohjaakaan sankareita, vaan kehittää kuningaskuntansa infrastuktuuria ja motivoi sankareita rahapalkkioilla. Nämä kantavat rahansa pelaajan rakentamiin ja kehittämiin kauppoihin ostaen parempia varusteita, ja sitten veromiehet keräävät rahat takaisin pelaajalle.
Majesty 2 on 3D-uusversio vuonna 2000 ilmestyneestä alkuperäisversiosta, joka sekin on edelleen täysin kuranttia kamaa. Majestyt ovat hämmästyttävän vetovoimaisia pelejä, jotka kelpaavat ihan kasuaalivääntäjällekin.
Uusversion 3D-grafiikka aiheutti sellaisen ongelman, etteivät satunnaisesti luodut kentät enää onnistuneet, ennen kuin uusimmassa päivityksessä (joka ei vaadi Kingmakeria). Tosin vain kauppa-asemien ja hirviöpesien paikat arvotaan, mutta parempi sekin kuin aina sama skenaario.
Kingmaker-laajennus on kahdeksan tehtävän mittaisella Return of Grum-Gog -kampanjalla maustettu tehtäväeditori. Esileikit jätetään väliin, tehtävät ovat suoraan siitä vaikeasta päästä. Vaikeustaso on joko majestymestarin luokkaa tai minusta on tullut tosi huono. Ikävä kyllä peliä ei laajenneta muulla uudella kuin gobliineilla, jotka ovat kamppiksen päävastus.
Tehtäväeditori lupailee, että uutta käyttäjien luomaa sisältöä tulee jatkossa. Minä lupailen, että ei minun käsistäni. Työkalu tuntuu olevan sama, jolla Ino itse tekee kentät, eli se ei ole mikään koko kansan kevyt kenttäeditori.
Jatkossa näkisin mielelläni helpomman vaikeustason pelattavaa uusilla jutuilla terästettynä, mutta kiva, ettei loistopeliä ole hyljätty.
