Pääkaupunkiseudun kaapeliverkossa operoiva Welho muokkasi liittymätarjontaansa rutkasti nopeampaan suuntaan. Halvimman perusliittymänkin nopeus on kiitettävä 10 megabittiä sekunnissa, mutta kruununjalokivenä kimmeltää kotiverkkojen uusi ykkönen, 200-megainen mahtilinja. Kuulostaa hurjalta, ja sitä se myös on.
Kuukauden testikäytössä ollut liittymä vakuutti, vaikka teoreettisesta nopeusmaksimistaan jäikin. Pullonkauloja kuitenkin piisaa muualla: lähettävässä päässä, oman tietokoneen tehoissa ja netin ruuhkaisuudessa. Tyypilliseen ruuhka-aikaan, arki-iltana, tehdyt mittaukset jättivät todellisen nopeuden reilun kymmenen prosentin päähän maksimista, mutta linja tykitti silti parhaimmillaan yli 170 megabitin sekuntinopeuksia.
Mitä se tarkoittaa keskivertopelaajalle? Vähemmän kuin voisi kuvitella. Demoihin ja latauspeleihin pääsee käsiksi rivakasti, ja esimerkiksi PS3:n nettipalvelun lataustauot kutistuvat entisestään, mutta muuten erot vanhaan ovat vähissä. Vasteajat olivat 15 millisekunnin luokkaa, ja nettipelit toimivat kuten ennenkin.
200 megan linjan täysi hyöty paljastunee vasta tulevaisuudessa. Digitaalisen sisällön määrä ja suosio kasvaa vakaasti, ja siinä vaiheessa kun pelit haetaan useammin pelimyyjän palvelimelta kuin lähikaupan hyllyltä, leveä kaista on luksusta. Sama pätee toki myös muuhun viihteeseen: HD-videoiden streamaus oli poikkeuksetta sulavaa ja pätkimätöntä.
Kahdensadan megan linja toimi testijakson aikana niin kuin Welhon liittymä yleensäkin: pätkimättä ja varmasti. Nopeuden vastapainona tulee tosin tarve luopua langattomuudesta. Langattomien verkkojen teoreettinenkin maksiminopeus on rapiat 50 megabittiä sekunnissa. Liittymän huippuvauhti on lisäksi käytössä vain ladattaessa omalle koneelle päin: lähetysnopeuden maksimi on 10 megabittiä sekunnissa.
Welhon nopeinta linjaa on vielä vähän vaikea suositella jokaiseen torppaan, jollei lompakossa satu olemaan ylimääräistä. Jos tyytyy 110-megaiseen liittymään, säästää kympin kuukaudessa ja saa käyttöönsä liittymän, joka on sekin vielä nopeampi kuin mistä on todellista hyötyä.
Tästäkin huolimatta vauhti vetää puoleensa: kun 200-megainen testiliittymä vaihtui takaisin vanhaan 5-megaiseen, sydämeni itki verta.
Esimerkkejä latausnopeuksista
DarkVoid-demo.zip, 1 Gt, Pelit.fi:stä
-
200M: 2 min 8 s
-
5M: 29 min 40 s
Runes of Magic, Setup File 1, 2,75 Gt, pelin kotisivuilta
-
200M: 8 min 13 s
-
5M: 1 h 26 min 31 s
-
Max. 200/10 Mbps
-
www.welho.fi
-
54,90 euroa / kk
Kirjoitus on luettavissa pelit.fi:ssä 4.5.2010.
Kun kapteenille luvataan seitsemän kuukautta elinaikaa, on oikea hetki lähteä tuntemattomaan avaruuteen.
Avaruusseikkailun satunnaisesti luodut seikkailut ovat juonettomia, vajaat puoli tuntia kestäviä lyhäreitä. Sankarin laivasto seilaa planeetalta planeetalle ja kohtaa kaikkea mahdollista avaruuden hippikissoista piraattipingviinien perhekokoukseen. Välillä pääsee valitsemaan, miten toimitaan, ja aina joskus päätökset vaikuttavat myöhempiin kohtaamisiin. Yleensä lopputuloksena on taistelu.
Painottoman tilan balettia käydään vuoropohjaisesti, puoli minuuttia kerrallaan. Aluksensa voi komentaa liikkumaan tuplavauhtia ampumatta, normaalisti räimien tai etanatahtia, mutta tuplasti tulittaen. Vaikka liikesuunnat ja aluksen pyörimisliikkeen voi halutessaan määrittää käsin, yleensä komentaessa tyytyy määräämään liikesuunnan, kohteen, jota kohti aluksen nokkaa pidetään, ja ketä ensisijaisesti ammutaan. Rasittavasti automaattimoodissa kamera hyppii holtittomasti, kun kohteita määrittää, ja sotkee käsityksen taistelukentästä.
Taktiikkana on saada alusten herkät taka- ja alaosat tulilinjalle. Omia aluksiaan voi muokata rajoitetusti planeetoilta löydettävillä lisäosilla, joilla saa lisää niin panssaria kuin tulinopeuttakin.
Flotilla tuo mieleen loistavan Strange Adventures in Infinite Spacen (Pelit 2/06, 92 p), toisen kahvitunnin seikkailuihin sopivan välipalapelin. Aivan yhtä sujuva ei Flotilla ole. Taisteluvuorojen säätämiseen menee lopulta liikaa aikaa verrattuna siihen, kuinka vähän syvyyttä taktiikoissa on. Kahvitaukopeliin nopea reaaliaikaisuus sopii paremmin, pidempään pelattava taas kaipaa enemmän syvyyttä.
