Suomalaiset jäävät nuolemaan näppejään keväällä, sillä olemme Xbox Liven Euroopan-julkistuksessa vasta kolmannessa ryhmässä. Jopa ruotsalaiset saavat boxinsa nettiin ennen meitä.
Nettipelaamista himoitsevat Xboxin omistajat voivat pyyhkiä kyyneleensä. Nettipelaaminen onnistuu jo nyt, tosin epävirallisesti ja pienen kikkailun kautta, mutta ilmaiseksi.
Temppuun tarvitaan nopeahko nettiyhteys, PC ja XBConnect-ohjelma. Nettiyhteyden on syytä olla laajakaistainen, eli käytännössä ADSL tai kaapelimodeemi. Lisäksi nettiyhteys pitää pystyä jakamaan sekä PC:lle että Xboxille. Servereiden ja pelaajien haku tapahtuu PC:n kautta ja Xbox huijataan luulemaan, että nettiyhteyden päässä olevat Xboxit on kytketty paikallisella linkkikaapelilla.
Viritys avaa pelattaviksi kaikki ne Xboxin pelit, joissa on tuki linkkikaapelille. Käytännössä se tarkoittaa huomattavasti suurempaa pelivalikoimaa kuin mitä edes virallisella Xbox Livellä on toistaiseksi tarjota. Porkkanana, suorastaan liian isona sellaisena, joukossa on Halo, jota Xbox Live ei koskaan tue, vaan Microsoft odottaa hamassa tulevaisuudessa ilmestyvää Halo 2:ta.
Nettiyhteyden jakaminen
Yhteys voidaan luoda käytännössä neljällä eri tavalla, riippuen siitä, millainen nettiyhteys on käytössä.
Tapaus A - nettiyhteys reitittimellä
Nettiyhteys on reitittimen päässä ja PC kytketty reitittimeen verkkokortin kautta. Tarvitaan hubi ja pari RJ45-kaapelia lisää. Nettiyhteys pysyy reitittimessä, siitä kytketään kaapeli hubiin ja yhteys jaetaan hubilla PC:lle ja Xboxille. Hubin voi korvata myös kytkimellä. Yhteyden ei pitäisi vaatia ylimääräistä säätämistä.
Tapaus B - moniporttinen reititin
Nettiyhteyttä hoitavassa reitittimessä on usea RJ45-portti, jolloin sekä PC että Xbox voidaan kytkeä suoraan siihen.
Tapaus C - kaksi verkkokorttia PC:ssä
Nettiyhteys on tehty edelleen verkkokortin kautta reitittimelle. Jos nurkissa sattuu lojumaan ylimääräisiä verkkokortteja, muttei hubia tai kytkintä, yhteyden voi rakentaa laittamalla toisen verkkokortin PC:hen ja liittämällä Xboxin siihen. Yhteyden rakentaminen vaatii hieman enemmän kikkailua. Xboxin ja PC:n välille tarvitaan ristiinkytketty RJ45-kaapeli.
Jos käyttöjärjestelmänä on Win95, Win98 tai WinME tarvitaan lisäksi ohjelma, joka osaa jakaa nettiyhteyden. Winroute on havaittu hyvin toimivaksi. Sitä saa käyttää 30 päivää ilmaiseksi, minkä jälkeen se pitää rekisteröidä. WinXP:llä ja Win2000:lla ei tarvita ylimääräisiä jako-ohjelmia, vaan yhteydet voi sillata toisiinsa ohjauspaneelin (control panel) verkko-osuudesta valitsemalla nettiyhteyden ja Xboxiin menevän yhteyden ja valitsemalla oikealla hiirinapilla yhteyksien siltaamisen (bridge connections).
Tapaus D - nettiyhteys USB-ADSL-sovittimella
Reitittimet ovat kohtalaisen arvokkaita, joten USB-liitäntään asennettavat ADSL-modeemit ja sisäiset ADSL-kortit ovat nykyään varsin yleisiä. Näissä tapauksissa Xboxin ja PC:n liittämiseksi toisiinsa tarvitaan verkkokortti ja joko ristiinkytketty RJ45-kaapeli tai hubi ja kaksi tavallista RJ45-kaapelia. Nettiyhteyden jakaminen tapahtuu samalla tavalla kuin kohdassa C.
Ei kannata säikähtää sekavilta vaikuttavia piuhavirityksiä. Kyse on varsin yksinkertaisesta nettiyhteyden jakamisesta, jota tarvitsee myös Xbox Liven kanssa. Ennen leikkiin ryhtymistä kannattaa käydä vielä kurkkaamassa seikkaperäiset ohjeet XBConnectin nettisivuilta (www.xbconnect.com).
Seuraa vailla
XBConnectin ilmainen versio riittää mainiosti alkuun ja vähän pidemmällekin. Kaksitoista taalaa maksava Pro-versio lisää mahdollisuuden isännöidä matseja useammalle kuin neljälle Xboxille samaan aikaan. Lisäksi servereiden suodatus monipuolistuu ja peliseuraa voi hakea näppärämmin vain tiettyihin peleihin.
XBConnectin käyttöliittymä on mukavan selkeä. Yhdessä ikkunassa näytetään joko kaikki tai vain tietyn pelin käynnissä olevat matsit. Alhaalla on chattiruutu ja oikeassa laidassa lista paikallaolijoista ja ystäviksi merkatuista ihmisistä. Servereitä voi järjestellä muun muassa yhteysnopeuden, pelaajamäärän ja pelien mukaan.
Erittäin tärkeänä toimintona serverit voi jakaa myös videojärjestelmän perusteella: amerikkalaisten NTSC- ja eurooppalaisten PAL-järjestelmä eivät ole keskenään yhteensopivia. Meidän on turha yrittää tunkea vaikkapa amerikkalaisten hostaamiin Halo-matseihin, vaikka niitä onkin moninkertaisesti enemmän. Lisäharmina saksalaisten ja ranskalaisten versiot pelistä eivät toimi yhdessä muiden eurooppalaisten kanssa, eikä heitä voi ainakaan vielä suodattaa näkymättömiin edes XBConnectissa. XBConnect on Yhdysvalloissa tehty ohjelma ja toimii pitkälti heidän ehdoillaan.
Kun sopiva peli on valittu ruudulla, näkee osallistujat, kaikkien yhteysnopeudet ja toimiiko PC:n, Xboxin ja netin kolmiyhteys. Yhteyden nopeus ja laatu ovat pelin sujuvuuden kannalta äärimmäisen olennaista tietoa, koska pelit olettavat käytössä olevan suoran linkkikaapelin, eikä niissä ole välttämättä otettu huomioon netin aiheuttamia viiveitä. Yli kahdensadan millisekunnin päässä roikkujat kannattaa heittää pihalle pilaamasta peliä kaikilta.
Nopeuden lisäksi yhteydeltä vaaditaan leveyttä. Pelin isännällä on oltava käytännössä vähintään 128 ja mielellään 256 kilobittia sekunnissa ulosmenevää kaistaa jokaista pelaajaa kohti. Esimerkiksi viiden hengen Halo-matsi itsensä mukaan lukien vaatii ainakin 512 kilobittia ja mieluusti 1024 kilobittia ulosmenevää kaistaa. Vähänkään suurempien matsien isännöinti kannattaakin jättää suosiolla aidosti kiinteillä linjoilla juppaileville.
PC:ltä ei vaadita mitään erityistä. Melkein millainen tahansa pömpeli riittää, kunhan käyttiksenä on Windows ja kone on kiinni netissä. Xbox ei vaadi modausta, vaan kaupasta haettu boxi toimii sellaisenaan.
XBConnect ja myöhemmin tietysti myös Xbox Live tavallaan edistävät tiimipelaamista. Molemmat systeemit nimittäin sallivat useamman pelaajan osallistumisen samalta Xboxilta. Kahdeksan hengen moninpelin saa aikaiseksi jo kahdella nettiin kytketyllä Xboxilla, jos tyytyy jaettuun ruutuun. Siitä ei kimppapelaaminen paljon parane, kun kaikki samassa tiimissä näkevät toisensa samalta ruudulta ja istuvat huuto- ja tuuppimisetäisyyden päässä toisistaan.
Tiimipeliä voi harrastaa silläkin, että puheyhteydet voi hoitaa PC:llä ja jollain monista puhesoftista. Tukeepa XBConnect jopa Xbox Liven mukana tulevaa kuulokemikkiä.
XBConnect ei ole ainoa Xboxin nettiin päästävä softa. Sama onnistuu myös GameSpy Arcaden ja siihen tehdyn Tunnel-softan kautta. Molempia kokeiltiin hieman aikaisemmin, mutta huonojen kokemusten takia päätettiin jättää kokonaan käsittelemättä. XBConnect toimii kaikin puolin paremmin, eikä sen kanssa tarvitse kärsiä sen enempää mainoksista kuin spywarestakaan.
HaloConnect
Entäs sitten pääasia eli pelit? Tarjolla on periaatteessa hyvinkin edustava otos Xboxin pelejä. XBConnectia tukevien pelien listalla ovat muun muassa Halo, Mech Assault, Ghost Recon, Deathrow, Time Splitters 2, MotoGP, Tony Hawkit ja lukuisia muita pelejä. Erityisen kiinnostavalta vaikuttaa mahdollisuus pelata Segan piakkoin Euroopassakin ilmestyvää NHL2K3-jääkiekkoa.
Harmi, että pelitarjonta jää vain teoreettiseksi, käytännössä XBConnectin voisi nimetä HaloConnectiksi. Yritin toista viikkoa joka ilta etsiä peliseuraa muille peleille, mutta anti jäi muutamaksi amerikkalaisten järjestämäksi peliksi. Eurooppalaisten kesken muiden kuin Halon pelaaminen rajoittui yksittäisiksi Unreal Championship- ja Ghost Recon -servereiksi. Petyin karvaasti kun en löytänyt sen enempää servereitä kuin saanut houkuteltua porukkaa pelaamaan Deathrow'ta, Mech Assaultia ja Time Splitters 2:ta.
Ei siinä mitään, Halon lukuisissa aseissa, ajoneuvoissa ja lukuisissa pelimuodoissa ovat kaikki hyvän moninpelin ainekset, mutta käytännössä kaikki matsit käydään yhdellä ja samalla tylsähköllä aavikkokartalla. Pelimuotoina on lähes aina deathmatch, kun harvalla yhteydet antavat periksi onnistuneen lipunryöstön vaatimalle määrälle populaa.
Muutenkin Halo on äärimmäisen ronkeli yhteyksien suhteen. Kannattaakin pysytellä suomalaisten tai vähintään pohjoismaalaisten välisissä matseissa ja silloinkin varautua aika ajoin turhautumaan tökkimiseen ja lagaamiseen. Joskus sekaan mahtuu sulavia ja muutenkin onnistuneita matseja. PC:llä 3D-räiskintöjä netissä vuosia räimineelle touhu on kuitenkin sen verran tuttua, että sormet napsaavat herkemmin Battlefieldin ja muiden paremmin toteutettujen PC:n nettiräiskintöjen suuntaan. Pelkästään Xboxin varassa pelaileville kokemus saattaa olla huomattavasti valoisampi.
Vain XBConnectin takia ei kannata alkaa investoida hirveitä määriä piuhoihin ja virityksiin, mutta jos kaikki tarvittava on jo entuudestaan, on se ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Joka tapauksessa XBConnectin asettamat vaatimukset raudan suhteen ovat ilmeisesti hyvin samanlaisia kuin myöhemmin tänä vuonna ilmestyvässä XBox Livessä. Laajakaistaisen nettiyhteyden sekin vaatii ja useimmilla yhteys pitää jakaa PC:n kanssa.
Parhaimmillaan XBConnect on, jos saa kasattua tutun porukan, jonka kanssa voi sopia vähän fiksummista peleistä.
XBConnect
www.xbconnect.com
Team XBConnect
Hinta: saatavilla rajoitettuna ilmaisversiona ja laajempana 12 dollaria maksavana Pro-versiona.
Laitevaatimus: Xbox, PC ja laajakaistainen nettiyhteys.
Testattu: Xbox (PAL ja NTSC), Athlon XP 1800, ADSL 512/256
XBConnectissa toimivat pelit
Deathrow
Halo
Mech Assault
Moto GP
Nascar Heat
NFL Fever 2003
NHL2K3
Serious Sam
Time Splitters 2
Tom Clancy's Ghost Recon
Tony Hawk 2x, 3 ja 4
Unreal Championship
Whacked
