|
Alkoholitonta grogia Age of Pirates - Caribbean Tales (nettiarvostelu)
Pelimaailmassa piraattipeleihin suhtaudutaan kaksinaamaisesti. Toiset halutaan kieltää, toiset nostetaan parhaimmiksi peleiksi ikinä. Karibiasta on tullut monelle virtuaalikipparille kuin toinen koti.
Venäläisen Akellan ansiolistalta löytyvät sellaiset pelit kuin Sea Dogs (Pelit 5/2001, 83 pistettä), Pirates of Caribbean (Pelit 9/2003, 65 pistettä) ja Age of Sail 2 (Pelit 3/2001, 64 pistettä). Erityisesti Sea Dogs on kulttimaineessa virtuaalipiraattipiireissä, ja käytännössä Age of Pirates on Sea Dogs 3.
Tasa-arvo tunkeutuu jo merirosvomaahankin, joten hahmoiksi on valittavana hahmoiksi miehinen Blaze ja punatukkainen Beatrice. Taustatarina haaksirikkoineen ja kadonneine perheineen on molemmilla täysin sama. Vaan annetaan puheenvuoro asianosaiselle itselleen.
Kapteenin päiväkirjasta
Hyvä päiväkirja, taistelusta selvittyäni sain hankittua laivan, muutaman merimiehen ja paperia tätä lokia varten. Ensimmäisen päiväni aloitin laiturin nokasta ja heti tuntematon tyyppi tuli kertomaan viestin isältäni, mikä minusta oli erittäin kummallista.
Ihmiset käyttäytyvät omituisesti. Osa haluaa kertoa kuinka meritaisteluita käydään, loput kehottavat suksimaan merenpohjaan. Onneksi niillä, jotka kertoivat jotain, oli valmiiksi huutomerkki pään päällä. Keskusteluista tunsin suorastaan saavani lisää tietoa ja kokemusta, jonka sainkin käytettyä karismani parantamiseen kun kirjaimellisesti tunsin saavuttaneeni elämässäni aivan uuden tason.
Kaupunki oli yhtä tylsä kuin kaikki muutkin Karibian kaupungit. Vierailtavia paikkoja oli telakka, kapakka, kauppa ja pari kiskurihintoja pyytävää myyntikojua. Kaupungin napamiehen juttusille pääsee, kunhan suhteet kaupunkia hallitsevaan valtioon paranivat. Sieltä sain virallisia tehtäviä hoidettavaksi.
Siihen saakka suurimpina iloina oli merirosvous, tavaroiden rahtaaminen ja kapakasta saatavat erilaiset tehtävät. Kapakasta palkataan lisää miehistön jäseniä sekä alipäälliköitä, jotka olivat eksperttejä eri merielämän osa-alueilla. Huutomerkityiltä kapakan asiakkailta sai usein saatto- tai henkilönkuljetustehtäviä.
Liikkuminen kaupungeissa on päätönsä sääntäilyä, joten vesille tekee mieli. Purjehtiminen onneksi sujuu joko karttaa katsomassa tai sitten laivaa ohjaamalla, jolloin ei suunnasta ole aina tarkkaa havaintoa. Hämmentävin hetki tuli kun koetin mennä mukaan kahden muun laivan meritaisteluun, tarkoituksena ryöstää alakynteen jäänyt. Molemmat kuitenkin näyttivät ystävällisiltä enkä pystynyt ampumaan kumpaakaan!
Taistelun makuun pääsin kun merirosvot hyökkäsivät kimppuun kahdella laivalla. Purjeita säätämällä luovin lähelle, jotta voisin ampua tavallisilla kuulilla. Srapnellit ja purjeita tuhoavat ketjukuulat eivät houkutelleet, vaan vanha pyöreä klassikkomalli sai taas osoittaa iskevyytensä. Annoin käskyn ampua ja odotin, odotin, odotin ja vähän vielä odotin kunnes miehistö sai laukaistua yhden tykin. Vähän ajan päästä toisen, tovin päästä kolmannen.
Tykkitaistelun osoittauduttua mainettaan tylsemmäksi oli aika hyökätä suoraa kimppuun. Ei muuta kuin laiva tarpeeksi lähelle ja entraushommiin! Miehistö taisteli omaa taisteluaan, itse kohtasin pari vastustajan merimiestä, jotka kaatuivat pistoolin laukauksiin. Kapteeni oli haastellisempi, mutta ylivoimaisille miekkailijan kyvyilleni ei hänkään voinut mitään.
Useamman kuukauden, usean kaupungin ja meritaistelun jälkeen tuntuu, että koko merirosvoura on nähty. Tehtävät ja perheen salaisuuden selvittäminen ei kiinnosta koska kaikki toistaa itseään. Ehkäpä pöllin miehistön palkkarahat ja perustan kapakan johonkin saareen, voi ainakin nautiskella kuuntelemalla toisten seikkailuista.
Puosun jupinat
Age of Pirates: Caribbean Tales on kaunis, menevä ja suhteellisen monipuolinen piraattipeli, mutta tylsä kuin mikä. Erikoiset tapahtumat, kuten ensimmäisen pelini päättyminen salamaniskun aiheuttaman tulipalon poltettua laivani, ovat hienoja pikkujuttuja, mutta kun isoja asioita ei ole tehty kunnolla, niin pelaamisen perusasia eli nauttiminen on aika hankalaa. Ensi kerralla myös sisältöä komeisiin puitteisiin, kiitos. Riku Neuvonen Arvostelu on julkaistu vain internetissä (Pelit-lehden 9/2006 yhteydessä).
|
| Kunnianhimoinen piraattipeli, jossa ei ole varsinaisesti mitään vikaa, mutta peli ei myöskään loista millään osa-alueella eikä herätä kiinnostusta. |
+ Hyvää Näyttää todella kauniilta. Useiden laivojen väliset meritaistelut. Yrittää sekoittaa useita eri genrejä. |
 |
- Huonoa Toistaa itseään ja on pidemmän päälle tylsä. Kaikki paikat ja kaikki tekeminen on jatkuvasti yhtä ja samaa. Iso kasa erilaisia kummallisuuksia. Kokonaisuus ei ole todellakaan kovin imukykyinen. |
 |
| http://www.akella.com/en/games/ageofpirates/ Akella / Playlogic / Atari Versio: Arvostelu Konevaatimukset: 1,5Ghz, 256Mt Testattu: Athlon 64 3200, 1Gt, Radeon X800XL 256Mt Ikäsuositus: ei tietoa |
|